Mä vaan niiiin rakastan tätä biisiä! <3
Tosiaan sain idean kirjotella syömishäiriöistä, kun satuin eksymään parin anorektikon blogeihin. Mä en vaan ymmärrä, miten jotkut ihmiset ihannoi syömishäiriöitä, täyttää sontaa se on. Se rajottaa sun elämääs tietyllä tapaa, esimerkiks mulle on aina ollut suhteellisen vaikeaa syödä julkisilla paikoilla. Ja varsinkin yksin, juu ei. Kuvittelemme että ihmiset tuijottavat meitä ja heti kun huomaamme että joku edes vilkaisee meihin päin, syöminen loppuu kuin seinään. Olen kuullut monelta syömishäiriötä sairastavalta samaa. Se roikkuu sun takapuolessa kuin takiainen loppuelämäsi, et pääse siitä koskaan kokonaan eroon.
Yleisimpiä syömishäiriötä on bulimia, anoreksia ja ahmimishäiriö. Vaikka kaikki ovatkin omalla tavallaan erilaisia sairauksia, on niissä myös paljon yhteistä mm. itseinho, ahdistus. eristäytyminen ja masennus. Täytyy myös muistaa että syömishäiriöt eivät katso ikää tai sukupuolta, naapurin 90- vuotiaalla Matillakin voi olla bulimia. Jotkut myös käyttävät lääkkeitä apuna, mm. erillaisia ulostuslääkkeitä. Musta on järkyttävää katsottavaa kun nykyään päiväkodissakin voi olla anorektikkolapsi. ;<
Syömishäiriöiden etenemisessä on kuusi "pysäkkiä". Tietenkin takapakkia voi tulla, niin on tullut minullakin. Vaihteiden kestotkin ovat yksilöllisiä. (alla oleva kuva)
Kuherrusvaihe tarkoittaa sitä että sairastunut kokee uuden elämäntapansa positiiviseksi. Itsetunto kohenee. Kärsimysvaiheessa syömiseen, ruokaan ja liikuntaan liittyvät pakkoajatukset ja rituaalit vahvistuvat. Sairas ei koe olevansa sairas, vaikka sairaus rajoittaakin "normaalia" elämää. Kehiin tulee väsymys, keskittymiskyvyn puute ja fyysinen epämukavuus, ne alkavat viestiä sairastuneelle että jokin on pielessä. Ulospäin sairastunut näyttää vahvalta. Todellisuudessa mieli täytyy peloista, ristiriidoista ja pakkomielteistä, halutaan syödä muttei uskalleta. Toive muutoksesta etapilla sairastunut ymmärtää että kyse on syömishäiriöstä, mutta sairauden myöntäminen on todella vaikeaa. Sairastunut uskoo ettei kukaan voi auttaa häntä. Tämä vaihe on henkisesti raskas. Ymmäretään että elämä ei voi jatkua samalla tavalla, mutta muutokset pelottavat. Muutosten tekeminen on tietysti aluksi aina pelottavaa ja vaikeaa. Paraneminen tuntuu kaukaiselta haaveelta. Huonoina hetkinä luovuttaminen on vain helpompaa. Pikku hiljaa terve käyttäytyminen vahvistuu. Paraneminen tarkoittaa että eheydyt psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Häiriintyneet ajatukset jäävät taka- alalle.
Itse on olen parin vuoden aikana seikkaillut toive muutoksesta ja muutosten tekemisen välillä. Tunnistan kyllä itsenikin noista alkuvaiheista. Tosiaan itse olen kyseisillä etapeilla seikkaillut jo yhdeksän vuotta. Järkytyin itsekkin kun rupesin laskemaan noita vuosia.
Tosiaan mun syömishäiriön taustalla on mm. koulukiusaaminen, äidin fyysinen ja henkinen väkivalta, niistä johtunut itseluottamuksen puute, yliherkkyys, itsekriittisyys, ruumiinrakenne..
Tietyt asiat voivat myös pahentaa syömishäiriötä, vaikka ihminen tarkottaisikin sillä vain hyvää. Syömishäiriötä sairastavat eivät yleensä tahdo kuulla että tiedät miltä heistä tuntuu, koska et tiedä jos et itse ole sitä helvettiä läpi käynyt, tai kun vitsailet syömishäiriöisen syömisellä jne. Eikä se auta vaikka kuinka jankkaisit syömishäiriöiselle että hän on kaunis yms. Jokainen meistä näkee itsensä tietyllä tapaa peilistä. Anorektikot näkevät itsensä lihavana vaikka painaisivat 20kg. Mullekkin on monesti sanottu että olen kaunis, saatan uskoa sitä siihen asti kunnes törmään ensimmäiseen peiliin, saatan tuijottaa itseäni peilistä jonkun aikaa ja totean olevani ruma kuin varvas. Olemme myös taitavia piilottamaan ongelmamme, mäkin olen saanut kuulla siitä ettei kukaan ole mitään koskaan huomannut tai osannut edes aavistaa. Mutta mulle ja uskon että kaikille mun sielunsiskoille/veljille on iso asia myöntää sairastavansa syömihäiriötä ja vielä se että sen sanoo ääneen, tai että kirjoitan siitä täällä. Helpompi näistä on vaan kirjoittaa kuin puhua. Enkä todellakaan ole kertomassa jokaiselle vastaantulevalle ihmiselle tästä, koska niin, onhan se noloa.
Syömishäiriöstä on paljon haittaa, ne vahingoittavat mm. hampaita, altistaa sut erillaisille sairauksille kuten diabetes, verenpainetauti, ylipaino, sydämen rytmihäiriöt, kuukautishäiriöt, raskaaksi tuleminen on hankalaa jne.
Tästä tuli taas hiukan erilainen teksti mitä olin ajatellut, mutta eipä tuo haittaa. Katsotaan muistinko unenpökkyrässä kirjata kaikki tärkeimmät asiat. Vai kirjoittelenko vielä joskus toisen osan kyseisestä aiheesta. :D Tosiaan Googlesta löytyy paljon tietoa syömishäiriöistä kannattaa katsoa sieltä vielä lisäinfoa jos kiinnostaa. Ja jos sulle tarjotaan ammattiapua syömishäiriöön älä kieltäydy siitä, niinkuin minä tein ylä- asteella. Laitan tähän perään vielä yhden linkin mistä voi käydä kurkkaamassa erilaisia artikkeleita syömishäiriöihin liittyen, sieltä löytyy vertaistukiryhmistä lähtien tietoa. Mutta nyt on aivan pakko mennä unten maille tai nukahdan pystyyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti