Hei mun blogi on nyt vuoden! Wuhuu! :D En kyllä olis uskonut että näinkin kauan jaksan tätä edes pitää, vaikken tänne joka päivä edes kirjoittele niin silti tätä on ollut kiva pitää kun on vaan keksinyt aiheen mistä kirjoittaa.. :)
Mulla on taas unirytmi ihan päin honkia. Lauantaina heräsin jo 6-7 välillä vaikka olin menny nukkumaan kolmen pintaan. No olin ihan et jes rytmi korjattu näin helpolla kun ei väsytä yhtään tai mitään, mutta ei. Menin sitten puolilta päiviltä nukahtamaan ja heräsin 23 illalla. No tein sen virheen että nousin taas syömään kun en koko päivänä ollu syöny, no sitten kukuin taas aamukuuteen kunnes nukahin nousin 14 aikaan ja olin tosi väsynyt. No kasin aikaan nukahdin olkkarin sohvalle tunniksi jonka jälkeen rupesin sitten ihan yöunille. No hyvin nukuinki puol kahteen asti, siitä asti nyt taas ollu hereillä.. -.- Ei hyvä juttu ei!
Joulukin oli ja meni. Ei oikee missää vaiheessa tullu mitää joulufiilistä, edes jouluruoka ei oo maittanu samalla tavalla. Sain ihan kivoja ja tarpeellisia lahjoja muutamaa lukuunottamatta. :D Sain mm. pussilakanasetin, muumityynyliinan,lihanuijan, rahaa, pari energiajuomaa (kiitos pikkuveikka:D), kynttilöitä, korun, tuikkukippo, lahjakortin, sen takkujen selvittäjä harja mikä onkaa nimeltään, marmeladia, lakua, suklaata, jalkarasvaa,villasukat, koristepallon,avaimenperä, paistomittari, imukuppikoukkuja :D Vihdoin sain sen lihanuijan mitä oon pari vuotta toivonu.. :P Pääsen tekemään herkkupihvejä! Nomnom! Oli kivaa että sain rahaa kuitenkin 130e mielummin kun turhaa roinaa mitkä oikeesti jää vaa nurkkiin pyörimään ja millä ei mitään koskaan tee. Yllätyin että sain ihan noinkin paljon lahjoja tänä vuonna, yleensä saan ehkä viis pakettia. Joulun tosiaan olin töissä, ja en välttämättä kyllä usko että ens vuonna oon jouluu töissä. :D Ja mun ihottumakaan ei oikein tykännyt siitä veden läträämisestä vikana aamuna se raksahtikin komeesti auki. :D No onneks oli puol tuntii töitä jäljellä ja oltii tehty kaikki tärkeä jo ja työkaveri paikkas mun sormet. :D Oon rasvannu näitä sormia kun sekopää ja mikää ei auta nytkin mun sormi on auki tuolta "juuresta" ja aina ku se menee umpeen niin se rusahtaa auki kun teen jotain. Asiaa auttaa vielä se että ihottuma on oikeessa kädessä ja oon oikee kätinen ja en osaa tehä vasemmalla mitään.. :D
Mä tässä vakavissani mietin että pitäiskö ruveta siivoomaan kun ei tässä oikeen muutakaan ole ja mun on pakko ennen koulun alkua saada siivottua. Siivosin kunnolla vissiin sillon kun sain uuden sängyn eli liian kauan aikaa sitten.. :D ennen jouluu tein sellassen pikasiistimisen, mut vois ihan luututakkin pitkästä aikaa. :D Haluun hirveesti polttaa kynttilöitä, mutten voi ennen kun saan tän läävän siivottua.. :D
Sain töissä pari ideaa, mitä tänne voisin "kirjoitella" mutta kattoo nyt toteutanko niitä.. :D Vai toteutanko jo heti tähän perään.. ;)
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
maanantai 23. joulukuuta 2013
Hyvää joulua!
Siis mitä, onko huomenna muka jouluaatto? Mulla ei ole joulufiilistä oikeastaan yhtään, ehkä johtuu tosta säästä suurimmaksi osaksi. Tiedän jo etten tule paljon lahjoja edes saamaan, mutta ei se nyt toisaalta edes haittaa, mutta ois se joulufiilis silti kiva. :D Mä en ole edes kerennyt tekemään joulusiivousta! No ei kai se haittaa kun mun osalta joulu menee töissä. :D Mutta silti haluan toivottaa hyvää joulua! Ja hei blogini täyttää kuuden päivän päästä VUODEN! Mitä ihmettä? Onko siitäkin jo vuosi?! :D Saatte nyt toivoa jotain erikoispostausta jonka toteutan. :D
Tosiaan oon koko joulun töissä, tänään alotan neljän yön putken.. No rahaahan se vaan tietää.. ;) Saas vaan nähdä mitä siitä työnteosta tulee kun mulla on atooppinen iho ja mun ihottuma on levinnyt oikeen käden pikkurilliin ja se on ihan turvonnut, sitä kiristää koko ajan enkä saa taitettua sitä kunnolla ja muutenkin sellanen poltteleva kutina koko ajan.. :( Tykkää varmaan hirveesti kun kaiken maailman aineiden kanssa joudun leikkimään, mutta ei voi mitään.. Herkästä nahasta saa kärsiä kirjaimellisesti! :D
Ihana S saapui Saksasta Suomeen perjantaina ja viikonloppu menikin sitten aika lailla sitä juhlistaessa.:) Oli hauskaa, mitä nyt sunnuntai aamuna oli vähän huono olo. :D Saatoin myös hiukan humalapäissäni avautua ihmisille asioista, mutta eipä se toisaalta haittaa. Niiden ihmisten kanssa pystyn olemaan oma itseni ja eipä ole mitään salaisuuksia enää meidänkään välillä. :D
Oon taas miettinyt täs lähipäivinä että miksi miesten pitää olla niin hankalia. Ei niitä voi ymmärtää. :D Mun miesmakukin on hiukan ehkä muuttunut tässä vuoden aikana. Mulle tärkeintä on oikeestaan miehessä se luonne ei millään muulla ole väliä. :D En oo nykyään ehkä niin nirso mitä olin vielä vuosi sitten. Oon avannut silmäni. :D
Musta on kuulemma tullut papukaija ja huomaan sen kyllä itsekkin oon oikeestaan koko ajan äänessä tai ainakin suurimmaksi osaksi, Oon myös hymyillyt ja nauranut enemmän kuin pitkään aikaan, oon niin kaivannut sitä tunnetta. Pikku hiljaa oon myös alkanu saamaan mun positiivisuutta takaisin, mutta tiedän että taas helmikuun lähestyessä sekin alkaa katoamaan Kohta siitäkin on vuosi kun mun maailma hajos pieniksi sirpaleiksi, oon saanut suht hyvin koottua itseni tässä vuoden aikana, mutta kyllä se silti oli kamalaa katella joulukortteja joita oli tullut, ensimmäistä kertaa sielä ei ollut sitä papan korttia. ;< Se oli jo melkein yhtä kamala tunne kun lokakuun 10. päivä. Päivä jolloin meillä piti olla isot juhlat papan 90- vuotisten ja muutamien viiskymppisten kunniaksi. Tiedä sitten tuntuisko tää edelleen näin pahalta, jos meidän viimeinen tapaaminen olis ollut toisenlainen ja olisin kerennyt hyvästelemään papan kunnolla. Mutta sitä emme saa koskaan tietää. ;< En mä voinut kuvitella että tää eka joulukin olis niin vaikea ilman sitä sun tärkeintä ihmistä, tukea ja turvaa. Mutta onneksi mun elämässä on myös muita ihania ihmisiä, jotka pitää mut järjissäni.<3 Jos mä aikasemmin olin herkkä niin tän vuoden aikana musta on ainakin tullut yliherkkä! :D Voin periaatteessa itkeä ihan mistä vain. :D Jo jotkut sanat, esimerkiksi syöpä saa mut puremaan huulta ja huomaan jo kohta itkeväni. :D
Mutta hei! Koulua on enää 5kk jäljellä! Jes! Nyt kun en mitään möhlisi niin ihanaa! :) Pitäis ainakin yks tentti uusia niin ei olis mitään hylsyjäkään. :D Olis sekin kiva kun tietäisi missä ne tenttimateriaalit on.. :D
Mutta mä taidan vetäytyä vielä pikku torkuille ennen töitä! Jouluja! :)
Tosiaan oon koko joulun töissä, tänään alotan neljän yön putken.. No rahaahan se vaan tietää.. ;) Saas vaan nähdä mitä siitä työnteosta tulee kun mulla on atooppinen iho ja mun ihottuma on levinnyt oikeen käden pikkurilliin ja se on ihan turvonnut, sitä kiristää koko ajan enkä saa taitettua sitä kunnolla ja muutenkin sellanen poltteleva kutina koko ajan.. :( Tykkää varmaan hirveesti kun kaiken maailman aineiden kanssa joudun leikkimään, mutta ei voi mitään.. Herkästä nahasta saa kärsiä kirjaimellisesti! :D
Ihana S saapui Saksasta Suomeen perjantaina ja viikonloppu menikin sitten aika lailla sitä juhlistaessa.:) Oli hauskaa, mitä nyt sunnuntai aamuna oli vähän huono olo. :D Saatoin myös hiukan humalapäissäni avautua ihmisille asioista, mutta eipä se toisaalta haittaa. Niiden ihmisten kanssa pystyn olemaan oma itseni ja eipä ole mitään salaisuuksia enää meidänkään välillä. :D
Oon taas miettinyt täs lähipäivinä että miksi miesten pitää olla niin hankalia. Ei niitä voi ymmärtää. :D Mun miesmakukin on hiukan ehkä muuttunut tässä vuoden aikana. Mulle tärkeintä on oikeestaan miehessä se luonne ei millään muulla ole väliä. :D En oo nykyään ehkä niin nirso mitä olin vielä vuosi sitten. Oon avannut silmäni. :D
Musta on kuulemma tullut papukaija ja huomaan sen kyllä itsekkin oon oikeestaan koko ajan äänessä tai ainakin suurimmaksi osaksi, Oon myös hymyillyt ja nauranut enemmän kuin pitkään aikaan, oon niin kaivannut sitä tunnetta. Pikku hiljaa oon myös alkanu saamaan mun positiivisuutta takaisin, mutta tiedän että taas helmikuun lähestyessä sekin alkaa katoamaan Kohta siitäkin on vuosi kun mun maailma hajos pieniksi sirpaleiksi, oon saanut suht hyvin koottua itseni tässä vuoden aikana, mutta kyllä se silti oli kamalaa katella joulukortteja joita oli tullut, ensimmäistä kertaa sielä ei ollut sitä papan korttia. ;< Se oli jo melkein yhtä kamala tunne kun lokakuun 10. päivä. Päivä jolloin meillä piti olla isot juhlat papan 90- vuotisten ja muutamien viiskymppisten kunniaksi. Tiedä sitten tuntuisko tää edelleen näin pahalta, jos meidän viimeinen tapaaminen olis ollut toisenlainen ja olisin kerennyt hyvästelemään papan kunnolla. Mutta sitä emme saa koskaan tietää. ;< En mä voinut kuvitella että tää eka joulukin olis niin vaikea ilman sitä sun tärkeintä ihmistä, tukea ja turvaa. Mutta onneksi mun elämässä on myös muita ihania ihmisiä, jotka pitää mut järjissäni.<3 Jos mä aikasemmin olin herkkä niin tän vuoden aikana musta on ainakin tullut yliherkkä! :D Voin periaatteessa itkeä ihan mistä vain. :D Jo jotkut sanat, esimerkiksi syöpä saa mut puremaan huulta ja huomaan jo kohta itkeväni. :D
Mutta hei! Koulua on enää 5kk jäljellä! Jes! Nyt kun en mitään möhlisi niin ihanaa! :) Pitäis ainakin yks tentti uusia niin ei olis mitään hylsyjäkään. :D Olis sekin kiva kun tietäisi missä ne tenttimateriaalit on.. :D
Mutta mä taidan vetäytyä vielä pikku torkuille ennen töitä! Jouluja! :)
perjantai 6. joulukuuta 2013
Faktoja
Eli aattelin taas luetella itestäni faktoja niin paljon kuin keksin. Tai no taas ja taas, tein kesällä oudot tavat postauksen. Eli periaatteessa vähän erillaisia asioita voi tulla ilmi. :P Voi olla että osa näistä faktoista on voinut tulla jollain tapaa ilmi jo blogin puolella.
1. En tiiä oonko jotenkin yliherkkä tai jotain, siis voin periaatteessa itkeä ihan mistä vaan millon vaan. :D Vaikka pelkästään jostain sanasta jos siitä tulee joku ihminen tai hetki mieleen. Kaikki nää Elämä lapselle ja Unicef konsertit yms. saa mut itkemään vaikka kuinka yritän huulta purra. Sen takia haluankin katsoa ne aina yksin :D Itkin jopa kun Lordi voitti Euroviisut ja itken aina kun katson sen pätkän youtubesta. :D
2. Olen ylpeä siitä että olen suomalainen.
3. Jos mulla ei ole koruja ni on tosi alaston olo.
4. Oon ihan koukussa noihin tuotantokausiin. Haluun kerätä niitä niin paljon! :D
5. Ymmärrän englantia ja jopa ruotsia jonkun verran, mutta puhun englantia aika heikosti kun sitä ei tarvitse niin paljoa käyttää. Ruotsiksi osaan sanoa vaan ihan pari sanaa.
6. En usko että voisin koskaan tehdä aborttia, vaikka selviäisi että lapselta puuttuisi toinen käsi tai sormet niin ihminen se silti on!
7. Rakastan lautapelejä! Mutta kukaan ei ikinä halua pelata niitä mun kanssa.. :(
8. Rakastan myös liilaa väriä yli kaiken, kun ostan jotain uutta ja jos sitä on saatavana liilana niin otan sen enemmin kuin esim. mustan.
9. Muumit on myös jotain parhautta! Oon nähnyt joka ikisen jakson, mutta silti tykkään kattoa niitä aina uudestaan ja uudestaan.
10. Vaikka ehkä jostain kumman syystä pelkään ehkä vähän poliiseja niin kunnioitan suuresti heidän ja muiden pelastustyöntekijöiden työtä!
11. Salaa haaveilen vähän ambulanssikuskin töistä, mutta en varmaan kestäisi sitä, vaikka siihenkin varmasti ajan myötä tottuisi.
12. Vaikka kuinka yritän ajaa rajotusten mukaan, en vaan osaa, jos alueella on 40 rajoitus niin pakko ajaa vaikka sitten 45 :D
13.Tykkään kattoa poliisi-,rikos- ja sairaalasarjoja. Myös jotkut dokumentit on mielenkiintoisia ja osa tosi tv- ohjelmista. :D
14. Oon oppinut vähän tykkäämään mun hiuksista, vaikka on niitä päivä vieläkin kun tekisi mieli leikata hiukset pois. :D
15. En ikinä valehtelisi poliiseille enkä ymmärrä miksi jotkut tätä harrastaa, siitä jää aina kiinni. :D Enkä ymmärrä sitäkään miksei poliisin käskyjä voida totella.. ja joo katsoin lainvalvojia samalla kun tämän keksin.. :DD
16. Jätän kaikki asiat viime tinkaan. Näin on käynyt ton opparinkin kanssa, onneks se nyt pikku hiljaa alkaa olemaan valmis, mutta en silti koskaan ota opikseni ja aloita vaikka tentteihin lukua ajoissa.
17. En osaa nousta sängystä ilman että torkutan edes kerran. Yleensä se menee siihen että torkutan niin kauan että olen jo myöhässä. :D
18. Mulla on liian hyvä sydän ja oon liian sinisilmäinen, todella usein, oikeastaan aina.
19. Mun itsetunto ei oo mitään maailman parhaimpia, ja tätä ei auta yhtään mun ja äidin välinen huono suhde.
20. Rakastan musiikkia, Jos en katso jotain ohjelmaa niin mulla soi aina taustalla musiikki. Joskus saatan jopa nukkumaan mennessä laittaa musiikkia soimaan, koska nukahdan silloin paremmin. :D
21. Mä en tykkää kissoista. Sellasset kissat jotka ei änkee syliin ja oo koko ajan jaloissa on ihan siedettäviä. Ehkä jopa vähän pelkään niitä, kiitos mun ekan ja vikan ikioman kissan joskus vuonna nakki ja kivi.
22. Koirat on ihan lempparieläimiä, mutta silti pelkään isoja koiria.
23. Mulla on todella paljon pelkoja, mm. korkeat ja ahtaat paikat,kuolema, pimeä, yksinäisyys, isot koirat, hämähäkit, käärmeet, ötökät, jollain tapaa pelkään myös oksentamista, hammaslääkäriä ja lääkäriä yleensäkin.. :D
24. Tykkään välillä yllättää ihmisiä ostamalla lahjoja ilman syytä. :)
25. Mun on aina nukuttava hiukset kiinni tai en harjaa niitä ilman että käyn suihkussa.
26. Ihanaa että joku hieroo hartioita, mutta mulla on refleksi kun joku koskee olkapäihin nostan ne korviin ja en osaa rentouttaa niitä ennen kuin oon tottunut hieromiseen. :DD ei mitään käryä mistä tämmönen tulee.. :D
27. Lapset on aivan ihania, nytkin harjoittelujaksolla kun joku lapsi vihdoin oppi uuden asian jota oli harjoitellut pitkään ylläri pylläri olin kyynel silmäkulmassa. :D
28. En osaa nukkua kunnolla ilman tyynyä ja peittoa.
29. Suklaa on mun heikkous! :D muutenkin tykkään vähän enemmän makeesta kun suolaisesta..
30. Mun mielestä juustonaksut ja maissilastut (juuston makuiset) on parhaita.. normi sipsit menee jos on dippiä. Mua kuvottaa ne sour &cream sipsit.. :D
31. En ollut kuullutkaan dipeistä ennen 3-4 luokkaa :D
32. Porkkanat+ valkosipulidippi= <3
33. Oon nykyään ihan hulluna valkosipuliin! :D
34. Ostan välillä tavaraa sen takia että halvalla saa ja saatan joskus tarvita sitä, sama pätee siivoomiseen, en raaski heittää jotain pois koska saatan jossain yhteydessä vielä tarvita sitä. :D
35. Mulla on vilkas mielikuvitus, jonka takia en suostu katsomaan kauhuelokuvia.
36. Moni on kauhistellut mun huoneen seiniä, ne on siis täynnä julisteita ja tauluja. Mun mielestä tää on paljon kotosampi ja viihtyisämpi näin. Tää on mun näkönen näin. En vois kuvitellakkaan että mulla olis seinällä vain pari hassua taulua.. :D
37. Ei tee puhelimen akulle hirveen hyvää, mutta pakko ladata sitä joka yö.. :D
38. Mulla on atooppinen iho, varsinkin talvella mun iho kuivuu todella paljon ja saisin rasvata sitä koko ajan.
39. Mun on todella vaikeaa pitää huone siistinä.. :D Kyllä mä mun kämpän sitten osaan siistinä pitää! Lupaan sen! :D
40. Pakko on keksiä tähän jotain, en voi jättää tätä niin että olis 39 faktaa pakko olla tasaluku! :D Olkoon viimeinen vaikka se että oon koukussa Facebookin Farm Heroes Sagaan, tykitän sitä joka päivä ja menee hermo jos en pääse tasoa läpi. Nytkin jumitan yhellä tasolla jo varmaan neljättä päivää! :D
Tästä tulikin aika pitkä ja en nyt tiiä onko nää nyt sellassia elintärkeitä faktoja, mutta nää nyt tuli päähän.. :D
Ehkä nyt extra faktana vois olla tämä: Oon sosiaalinen, mutta myös ujo. Uudessa porukassa mä pysyn eka taka-alalla ja tarkkailen. Jos porukassa on kiinnostavia ihmisiä niin sitten yritän tutustua. Sitten kun tutustun ihmiseen niin oon ku papukaija, oon tosi harvoin hiljaa. Tää ehkä ärsyttää jopa joitakin.. :D
1. En tiiä oonko jotenkin yliherkkä tai jotain, siis voin periaatteessa itkeä ihan mistä vaan millon vaan. :D Vaikka pelkästään jostain sanasta jos siitä tulee joku ihminen tai hetki mieleen. Kaikki nää Elämä lapselle ja Unicef konsertit yms. saa mut itkemään vaikka kuinka yritän huulta purra. Sen takia haluankin katsoa ne aina yksin :D Itkin jopa kun Lordi voitti Euroviisut ja itken aina kun katson sen pätkän youtubesta. :D
2. Olen ylpeä siitä että olen suomalainen.
3. Jos mulla ei ole koruja ni on tosi alaston olo.
4. Oon ihan koukussa noihin tuotantokausiin. Haluun kerätä niitä niin paljon! :D
5. Ymmärrän englantia ja jopa ruotsia jonkun verran, mutta puhun englantia aika heikosti kun sitä ei tarvitse niin paljoa käyttää. Ruotsiksi osaan sanoa vaan ihan pari sanaa.
6. En usko että voisin koskaan tehdä aborttia, vaikka selviäisi että lapselta puuttuisi toinen käsi tai sormet niin ihminen se silti on!
7. Rakastan lautapelejä! Mutta kukaan ei ikinä halua pelata niitä mun kanssa.. :(
8. Rakastan myös liilaa väriä yli kaiken, kun ostan jotain uutta ja jos sitä on saatavana liilana niin otan sen enemmin kuin esim. mustan.
9. Muumit on myös jotain parhautta! Oon nähnyt joka ikisen jakson, mutta silti tykkään kattoa niitä aina uudestaan ja uudestaan.
10. Vaikka ehkä jostain kumman syystä pelkään ehkä vähän poliiseja niin kunnioitan suuresti heidän ja muiden pelastustyöntekijöiden työtä!
11. Salaa haaveilen vähän ambulanssikuskin töistä, mutta en varmaan kestäisi sitä, vaikka siihenkin varmasti ajan myötä tottuisi.
12. Vaikka kuinka yritän ajaa rajotusten mukaan, en vaan osaa, jos alueella on 40 rajoitus niin pakko ajaa vaikka sitten 45 :D
13.Tykkään kattoa poliisi-,rikos- ja sairaalasarjoja. Myös jotkut dokumentit on mielenkiintoisia ja osa tosi tv- ohjelmista. :D
14. Oon oppinut vähän tykkäämään mun hiuksista, vaikka on niitä päivä vieläkin kun tekisi mieli leikata hiukset pois. :D
15. En ikinä valehtelisi poliiseille enkä ymmärrä miksi jotkut tätä harrastaa, siitä jää aina kiinni. :D Enkä ymmärrä sitäkään miksei poliisin käskyjä voida totella.. ja joo katsoin lainvalvojia samalla kun tämän keksin.. :DD
16. Jätän kaikki asiat viime tinkaan. Näin on käynyt ton opparinkin kanssa, onneks se nyt pikku hiljaa alkaa olemaan valmis, mutta en silti koskaan ota opikseni ja aloita vaikka tentteihin lukua ajoissa.
17. En osaa nousta sängystä ilman että torkutan edes kerran. Yleensä se menee siihen että torkutan niin kauan että olen jo myöhässä. :D
18. Mulla on liian hyvä sydän ja oon liian sinisilmäinen, todella usein, oikeastaan aina.
19. Mun itsetunto ei oo mitään maailman parhaimpia, ja tätä ei auta yhtään mun ja äidin välinen huono suhde.
20. Rakastan musiikkia, Jos en katso jotain ohjelmaa niin mulla soi aina taustalla musiikki. Joskus saatan jopa nukkumaan mennessä laittaa musiikkia soimaan, koska nukahdan silloin paremmin. :D
21. Mä en tykkää kissoista. Sellasset kissat jotka ei änkee syliin ja oo koko ajan jaloissa on ihan siedettäviä. Ehkä jopa vähän pelkään niitä, kiitos mun ekan ja vikan ikioman kissan joskus vuonna nakki ja kivi.
22. Koirat on ihan lempparieläimiä, mutta silti pelkään isoja koiria.
23. Mulla on todella paljon pelkoja, mm. korkeat ja ahtaat paikat,kuolema, pimeä, yksinäisyys, isot koirat, hämähäkit, käärmeet, ötökät, jollain tapaa pelkään myös oksentamista, hammaslääkäriä ja lääkäriä yleensäkin.. :D
24. Tykkään välillä yllättää ihmisiä ostamalla lahjoja ilman syytä. :)
25. Mun on aina nukuttava hiukset kiinni tai en harjaa niitä ilman että käyn suihkussa.
26. Ihanaa että joku hieroo hartioita, mutta mulla on refleksi kun joku koskee olkapäihin nostan ne korviin ja en osaa rentouttaa niitä ennen kuin oon tottunut hieromiseen. :DD ei mitään käryä mistä tämmönen tulee.. :D
27. Lapset on aivan ihania, nytkin harjoittelujaksolla kun joku lapsi vihdoin oppi uuden asian jota oli harjoitellut pitkään ylläri pylläri olin kyynel silmäkulmassa. :D
28. En osaa nukkua kunnolla ilman tyynyä ja peittoa.
29. Suklaa on mun heikkous! :D muutenkin tykkään vähän enemmän makeesta kun suolaisesta..
30. Mun mielestä juustonaksut ja maissilastut (juuston makuiset) on parhaita.. normi sipsit menee jos on dippiä. Mua kuvottaa ne sour &cream sipsit.. :D
31. En ollut kuullutkaan dipeistä ennen 3-4 luokkaa :D
32. Porkkanat+ valkosipulidippi= <3
33. Oon nykyään ihan hulluna valkosipuliin! :D
34. Ostan välillä tavaraa sen takia että halvalla saa ja saatan joskus tarvita sitä, sama pätee siivoomiseen, en raaski heittää jotain pois koska saatan jossain yhteydessä vielä tarvita sitä. :D
35. Mulla on vilkas mielikuvitus, jonka takia en suostu katsomaan kauhuelokuvia.
36. Moni on kauhistellut mun huoneen seiniä, ne on siis täynnä julisteita ja tauluja. Mun mielestä tää on paljon kotosampi ja viihtyisämpi näin. Tää on mun näkönen näin. En vois kuvitellakkaan että mulla olis seinällä vain pari hassua taulua.. :D
37. Ei tee puhelimen akulle hirveen hyvää, mutta pakko ladata sitä joka yö.. :D
38. Mulla on atooppinen iho, varsinkin talvella mun iho kuivuu todella paljon ja saisin rasvata sitä koko ajan.
39. Mun on todella vaikeaa pitää huone siistinä.. :D Kyllä mä mun kämpän sitten osaan siistinä pitää! Lupaan sen! :D
40. Pakko on keksiä tähän jotain, en voi jättää tätä niin että olis 39 faktaa pakko olla tasaluku! :D Olkoon viimeinen vaikka se että oon koukussa Facebookin Farm Heroes Sagaan, tykitän sitä joka päivä ja menee hermo jos en pääse tasoa läpi. Nytkin jumitan yhellä tasolla jo varmaan neljättä päivää! :D
Tästä tulikin aika pitkä ja en nyt tiiä onko nää nyt sellassia elintärkeitä faktoja, mutta nää nyt tuli päähän.. :D
Ehkä nyt extra faktana vois olla tämä: Oon sosiaalinen, mutta myös ujo. Uudessa porukassa mä pysyn eka taka-alalla ja tarkkailen. Jos porukassa on kiinnostavia ihmisiä niin sitten yritän tutustua. Sitten kun tutustun ihmiseen niin oon ku papukaija, oon tosi harvoin hiljaa. Tää ehkä ärsyttää jopa joitakin.. :D
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Ei yksinäinen unta saa
Oon peräti edistynyt ton opinnäytteen kanssa! Kirjoitin tänään peräti kaksi sivua! Hurjaa! :D Mun on pakko saada se valmiiks tän viikon aikana, koska ensi viikolla on jo esitykset! (y) Enhän mä koskaan jätä mitään viime tinkaan en! :D Mutta mun on oikeesti ollut todella vaikeaa etsiä aikaa tehdä sitä ja sitten kun olis ollut aikaa ei ole ollut kiinnostusta. :D No eiköhän se tästä kun huomenna oon menossa 4 päiväksi kaverille punkkaamaan niin ei mee noihin koulumatkoihinkaan aikaa niin voin senkin ajan käyttää opinnäytteeseen.
Ja kyllä kello on taas kohta kolme yöllä ja olen hereillä, en vaan saa unta. Mitenhän jaksan huomenna sitten koulunpenkillä kun on kuitenkin vähän pidempi päivä.. :s pakko nukkua päikkärit huomenna ennen kun teen opinnäytettä, ihan pienet vain! :D
Toi sää on ihan kamala, inhoan lunta, kylmää ja jäätä! YÖK! talvi ei oo yhtään mun juttu! Mutta ihanaa että jouluun on enää pari viikkoa! Tosin stressaa etten ole ostanut vielä lahjoja kun ihan muutaman pikkujutun vasta parille ihmiselle. :s No täytyy mennä jouluostoksille kunhan palkka saapuu! :) Oon taas innostunut tosta säästämisestä! Oon nyt taas lähipäivinä tunkenu kaikki käteiseni mun säästölippaaseen (jonka luojan kiitos saa auki vain purkin avaajalla :D) haluisin vaan koko ajan laittaa lisää rahaa sinne! Oon luvannu itelleni etten avaa sitä kun vasta sitten kun se on oikeasti niin täynnä että edes 5snt kolikko ei sinne mahdu ja kun oikeasti sitä tarvitsen. Esim. sitten kun asun omillani niin tuolla rahalla saa ostettua vaikka ruokaa pitkän aikaa! Mua harmittaa vaan etten ole merkannut ylös mitä oon laittanut tonne purkkiin niin en tiedä paljon siellä on ja mua kiinnostaa koska se on kuitenkin aika lailla puolillaan.. Tekis mieli ostaa uus purkki avata toi laskea ja merkata ylös ja rahat uuteen purkkiin. :D
Mun pitäis ottaa itteeni niskasta kiinni ton koulun käynnin suhteen kun ei yhtään kiinnostais enää.. Täytyy vaan ajatella että loppu suoralla ollaan ja 6kk jäljellä! :) hurjan nopeesti menny toi aika. Tässähän täytyy jo kohta suunnitella uusia valmistujaisjuhlia! :D Mä niin toivon että saan paperit silloin kuin muutkin koska vitutuksen määrä on suuri jos jostain syystä nyt mokaan tän vikan vuoden. :(
AH! ja Bonesin kasi kausi on ilmestynyt! PAKKO SAADA SE! :D sorrun kuitenkin ostamaan sen ennen joulua! :D
Niin toi päiväkotiharjoittelukin loppui, toisaalta ihan kiva palata koulun penkille, mutta sit taas toisaalta näääh...
Tää on taas ollut yksi turhaakin turhempi teksti, mutta aattelin nyt tylsyydessäni tällässen kirjoitella.. :D
Ja kyllä kello on taas kohta kolme yöllä ja olen hereillä, en vaan saa unta. Mitenhän jaksan huomenna sitten koulunpenkillä kun on kuitenkin vähän pidempi päivä.. :s pakko nukkua päikkärit huomenna ennen kun teen opinnäytettä, ihan pienet vain! :D
Toi sää on ihan kamala, inhoan lunta, kylmää ja jäätä! YÖK! talvi ei oo yhtään mun juttu! Mutta ihanaa että jouluun on enää pari viikkoa! Tosin stressaa etten ole ostanut vielä lahjoja kun ihan muutaman pikkujutun vasta parille ihmiselle. :s No täytyy mennä jouluostoksille kunhan palkka saapuu! :) Oon taas innostunut tosta säästämisestä! Oon nyt taas lähipäivinä tunkenu kaikki käteiseni mun säästölippaaseen (jonka luojan kiitos saa auki vain purkin avaajalla :D) haluisin vaan koko ajan laittaa lisää rahaa sinne! Oon luvannu itelleni etten avaa sitä kun vasta sitten kun se on oikeasti niin täynnä että edes 5snt kolikko ei sinne mahdu ja kun oikeasti sitä tarvitsen. Esim. sitten kun asun omillani niin tuolla rahalla saa ostettua vaikka ruokaa pitkän aikaa! Mua harmittaa vaan etten ole merkannut ylös mitä oon laittanut tonne purkkiin niin en tiedä paljon siellä on ja mua kiinnostaa koska se on kuitenkin aika lailla puolillaan.. Tekis mieli ostaa uus purkki avata toi laskea ja merkata ylös ja rahat uuteen purkkiin. :D
Mun pitäis ottaa itteeni niskasta kiinni ton koulun käynnin suhteen kun ei yhtään kiinnostais enää.. Täytyy vaan ajatella että loppu suoralla ollaan ja 6kk jäljellä! :) hurjan nopeesti menny toi aika. Tässähän täytyy jo kohta suunnitella uusia valmistujaisjuhlia! :D Mä niin toivon että saan paperit silloin kuin muutkin koska vitutuksen määrä on suuri jos jostain syystä nyt mokaan tän vikan vuoden. :(
AH! ja Bonesin kasi kausi on ilmestynyt! PAKKO SAADA SE! :D sorrun kuitenkin ostamaan sen ennen joulua! :D
Niin toi päiväkotiharjoittelukin loppui, toisaalta ihan kiva palata koulun penkille, mutta sit taas toisaalta näääh...
Tää on taas ollut yksi turhaakin turhempi teksti, mutta aattelin nyt tylsyydessäni tällässen kirjoitella.. :D
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Stressaa
Koulun kanssa on nyt vähän kiireitä tuntuu että tunnit loppuu kesken. No joo itseppähän oon viivytelly taas viime tinkaan ja siirtänyt hommia aina seuraavalle päivälle. Tosiaan oon nyt työssäoppimassa ollut 14.10 alkaen ja ensi keskiviikkona eli 27.11 olis vika päivä. Lapset on olleet todella ihania niiltä on kuullut niin paljon kehuja, ajattelinkin että jos vain kerkeän niin teen heille pienet kortit muistoksi ja yritän kirjoittaa jokaisesta runon/lorun. Alottelin tänään jo runoja ja se onkin vaikeampaa kuin luulin. Joo olis ehkä järkevämpää tehdä sitä opinnäytettä ja noita harjoittelujuttuja loppuun sillä ylihuomenna mulla on jo arviointi ja mun pitää sitä ennen vielä selvittää muutama asia ja täyttää pari lappua. Opinnäytekkin pitäis saada hyvälle mallille. Tähän mennessä oon tehnyt sitä peräti yhden lauseen! Ja sen pitäis olla valmiina 11.12. No menee taas yötöiksi. Mun on pitänyt niiiin monena iltana tehdä töiden jälkeen opinnäytettä, mutten oo saanu aikaseks koska oon ollu niin rikki poikki väsynyt että oon nukahtanut melkein heti kun pääsen kotiin. Siltikään en ikinä pääse ajoissa nukkumaan ja oon nukkunut taas öisin vaan muutamaa hassua tuntia. Kyllä mä tiedän että saan kyllä sen opinnäytteen valmiiksi kunhan pääsen alkuun ja onneksi ensi jaksossa pitäisi olla joka päivä koulua vain kahteentoista asti jos nyt oikein muistan joten siinä onkin sitten ilta aikaa. Nyt on ollut todella vaikeaa yhdistellä töitä ja koulua. Ehkä se vaan johtuu siitä kun on toi opinnäyte niin stressaan sitä koko ajan että mun pitäisi sitä tehdä ja illalla nukkumaan mennessä mietin vain että "hitto en taaskaan saanut tänään mitään järkevää aikaiseksi, no huomenna sitten.." tuo joka iltainen ajatus joka ei loppujen lopuksi koskaan toteudu.
Mun pitäis oikeesti ottaa itteeni nyt niskasta kiinni! Mä haluan ne paperit keväällä käteen! Tuntuu että petän itseni ja muut jos mokaan tän vikan vuoden. Kaikki on innolla odottaneet että saan nää paperit ja voin vaan kuvitella kuinka ottais päähän jos en saisi niitä samaan aikaan kuin muut. Nytkin oon koko viikonlopun töissä, no okei on mulla lauantai vapaa.. jee! Ja ylihuomenna kun pääsen päiväkodista ajelen sieltä kotiin ja nappaan uudet työkamat mukaan ja menen sitten ihan palkkatyöhön. Voi hallelujah, tätä köyhän opiskelijan elämää! <3 No joo ei se oo ku 4h vuoro, mutta sen 4h voisin tehdä opinnäytettäkin.
Muistin tossa yks päivä kans et mähän voitin sen lahjakortin sinne risteilylle, ja se pitäis käyttää viimeistään 22.12 mennessä. Mutta milloin mulla on aikaa sinne muka lähteä? Ei kyllä ennen kuin opinnäyte on valmis! Ja sen jälkeen alan painamaan palkkaduunia taas kunnolla koulun ohella. Mua vaan pelottaa että poltan itteni taas loppuun niinkun alkusyksystä oli jo käymässä. Se oli niiin lähellä etten palanut ihan kunnolla loppuun ja sulkenut puhelinta ja jäänyt vaan peiton alle.
Mua pelottaa kans toi ylihuominen arviointi, mitä jos se opettaja tenttaa niin vaikeita kysymyksiä etten osaa vastata! Itsearviointi on aina niin kamalan vaikeaa! Pelkään että arvioin itteni aina liian hyväksi. Tosin mulla on nyt niin kiva ohjaaja ja muutenkin muu työoporukka että oon saanu vaan kehuja kaikilta tähän mennessä. Mutta entä jos mun ohjaaja onkin perjantaina sitä mieltä etten ole yrittänyt tarpeeksi ja olen mennyt sieltä mistä aita on matalin. Ja itsensä arviointi on senkin takia vaikeaa kun noi kriteerit on kirjotettu niin epäselvästi etten mä ymmärrä niitä.. :D
Mua stressaa kans noi niin hiivatin aikaset herätykset. Nytkin jos oon mennyt kouluun 8.15 mun on täytynyt viimeistään kuudelta nousta ja lähteä 7 aikaan ajamaan niin oon ollut kasin aikaan koululla. Ja tää siis silloin kun on kesänopeudet ja hyvä sää. Mitäs sitten kun tulee talvi,loskat, kunnon jäät, urat, lasit pitää rapsutella.. Eli sillon mun pitää lähteä jo puoli seiskan aikaan ellei aikasemminkin ajamaan koululle. Nytkin kun oon mennyt päiväkotiin puoli seiskaan niin oon herännyt viideltä. Ja tosiaan oon aina mennyt myöhään nukkumaan, en ikinä osaa mennä ajoissa nukkumaan. Yleensä kerkeän hyvällä tuurilla nukkumaan 4-5h.
Tälläkin hetkellä mun pitäisi tehdä perjantaille noi paperit valmiiksi ja sen jälkeen tehdä opinnäytettä niin paljon eteenpäin kun tänään jaksan ja huomenna kun pääsen kotiin teen koko illan opinnäytettä. Harmi vaan että pääsen niin myöhään että oon lähemmäs kuutta kotona.. :))) Ai että! No onneks huomenna saa nukkua sentään suunnilleen seiskaan asti! Kai se on noita kouluhommia jatkettava jotta joskus niistäkin eroon pääsisi.
Kirjoitteilen sitten taas joskus, Adios!
Mun pitäis oikeesti ottaa itteeni nyt niskasta kiinni! Mä haluan ne paperit keväällä käteen! Tuntuu että petän itseni ja muut jos mokaan tän vikan vuoden. Kaikki on innolla odottaneet että saan nää paperit ja voin vaan kuvitella kuinka ottais päähän jos en saisi niitä samaan aikaan kuin muut. Nytkin oon koko viikonlopun töissä, no okei on mulla lauantai vapaa.. jee! Ja ylihuomenna kun pääsen päiväkodista ajelen sieltä kotiin ja nappaan uudet työkamat mukaan ja menen sitten ihan palkkatyöhön. Voi hallelujah, tätä köyhän opiskelijan elämää! <3 No joo ei se oo ku 4h vuoro, mutta sen 4h voisin tehdä opinnäytettäkin.
Muistin tossa yks päivä kans et mähän voitin sen lahjakortin sinne risteilylle, ja se pitäis käyttää viimeistään 22.12 mennessä. Mutta milloin mulla on aikaa sinne muka lähteä? Ei kyllä ennen kuin opinnäyte on valmis! Ja sen jälkeen alan painamaan palkkaduunia taas kunnolla koulun ohella. Mua vaan pelottaa että poltan itteni taas loppuun niinkun alkusyksystä oli jo käymässä. Se oli niiin lähellä etten palanut ihan kunnolla loppuun ja sulkenut puhelinta ja jäänyt vaan peiton alle.
Mua pelottaa kans toi ylihuominen arviointi, mitä jos se opettaja tenttaa niin vaikeita kysymyksiä etten osaa vastata! Itsearviointi on aina niin kamalan vaikeaa! Pelkään että arvioin itteni aina liian hyväksi. Tosin mulla on nyt niin kiva ohjaaja ja muutenkin muu työoporukka että oon saanu vaan kehuja kaikilta tähän mennessä. Mutta entä jos mun ohjaaja onkin perjantaina sitä mieltä etten ole yrittänyt tarpeeksi ja olen mennyt sieltä mistä aita on matalin. Ja itsensä arviointi on senkin takia vaikeaa kun noi kriteerit on kirjotettu niin epäselvästi etten mä ymmärrä niitä.. :D
Mua stressaa kans noi niin hiivatin aikaset herätykset. Nytkin jos oon mennyt kouluun 8.15 mun on täytynyt viimeistään kuudelta nousta ja lähteä 7 aikaan ajamaan niin oon ollut kasin aikaan koululla. Ja tää siis silloin kun on kesänopeudet ja hyvä sää. Mitäs sitten kun tulee talvi,loskat, kunnon jäät, urat, lasit pitää rapsutella.. Eli sillon mun pitää lähteä jo puoli seiskan aikaan ellei aikasemminkin ajamaan koululle. Nytkin kun oon mennyt päiväkotiin puoli seiskaan niin oon herännyt viideltä. Ja tosiaan oon aina mennyt myöhään nukkumaan, en ikinä osaa mennä ajoissa nukkumaan. Yleensä kerkeän hyvällä tuurilla nukkumaan 4-5h.
Tälläkin hetkellä mun pitäisi tehdä perjantaille noi paperit valmiiksi ja sen jälkeen tehdä opinnäytettä niin paljon eteenpäin kun tänään jaksan ja huomenna kun pääsen kotiin teen koko illan opinnäytettä. Harmi vaan että pääsen niin myöhään että oon lähemmäs kuutta kotona.. :))) Ai että! No onneks huomenna saa nukkua sentään suunnilleen seiskaan asti! Kai se on noita kouluhommia jatkettava jotta joskus niistäkin eroon pääsisi.
Kirjoitteilen sitten taas joskus, Adios!
perjantai 25. lokakuuta 2013
Äiti
Tän aiheen kirjottaminen on muhinut mun päässä jo jonkin aikaa ja nyt kun tässä loman aikana katsoin meidän lapsuusvideoita ajattelin että kirjoitan tästä. Tosiaan kun katsoin niitä videoita huomasi kyllä ketä tässä on syrjitty jo syntymästä asti. Ketkä tän perheen lellikit on. Yritin innoissani kertoa omia juttujani niin aina käskettiin olla hiljaa tai kuunneltiin mielummin isosiskoa. Isäni kanssa olen ollut aina paremmissa väleissä kuin äidin. Voisi melkein sanoa että meillä ei ole koskaan ollutkaan minkäänlaista äiti-tytärsuhdetta. Oon yrittänyt kertoa äidille asioita, mutta ei hän kuuntele. Ei häntä kiinnosta, televisiokin menee kaiken edelle, jopa oman työn. Äiti ei kysele miten päivä on mennyt ja mitä koulussa tehtiin. En ole ikinä saanut äidiltäni kehuja, en edes silloin kun sain ensimmäisestä ammatista paperit käteen, enkä silloin kun valvotun yön jälkeen päätin leipoa vanhemmilleni sämpylöitä aamukahville ennen kuin lähtevät töihin.
Jo pienestä pitäen mun on pitänyt olla samanlainen kuin mun isosisko. Mun on pitänyt harrastaa samoja lajeja, jotka ei mua kiinnostanut yhtään. Pienestä pitäen meitä on raahattu yleisurheilukisoihin, olen jopa monen monta kertaa seissyt äitini vieressä kun hän kehuu isosiskoani ja pikkuveljeäni, mutta minut haukkuu lyttyyn. Eikä äitini ole huomaavinaankaan minua. Minä olen ollut meidän perheestä ainut joka ei ole saanut tuoda kavereita kylään ja hyvä että synttäreitä olen saanut pitää. Alussa osasin laittaa asiat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta kyllä kun tätä on nyt kuunnellut jo yli 20- vuotta niin alkaa piisaamaan. Olen myös ajatellut sitäkin että äitini on kateellinen mulle koska mulla on muutakin elämää kodin ulkopuolella. Äitiä kun ei tunnetusti saa ovesta kirveelläkään ulos. Oman lapsen häihinkin piti hirveen huudon kanssa mennä vaatteita ostamaan. Töistä kävellään suoraan jääkaapin ohi sohvalle ja huudetaan että tuokaa mulle ruokaa ja kun kieltäydyn ja käsken itse hakemaan jos kerta nälkä on niin sitten minut haukutaan laiskaksi.
Muistan edelleen sen kuinka ollessani ehkä 4-5- vuotias äitini hakkasi minua rikkinäisellä "puisella" mattopiiskalla. En muista mitä olin muka väärin tehnyt. Muistan vain kuinka se sattui ja itkin sen jälkeen monta tuntia. Muistan ne monet lyönnit jotka olen saanut sen takia kun olen ollut katsomassa televisiota kun äiti on tullut kotiin. Muistan kuinka lukittauduin vessaan äitiä piiloon. Muistan kuinka olen juossut ympäri taloa äiti karkuun, Muistan sen kun karkasin kotoa ja istuin muutaman kilometrin päästä kotoani ladossa monta tuntia. Eikä äitini kysynyt missä olin ollut kun tulin kotiin, vaikka meillä on aina tarkkaan pitänyt ilmoittaa minne menee ja kenen kanssa. Ei se nyt ole ihan normaalia jos lapsi viisivuotiaana toivoo jo että oma äitinsä kuolisi. Ettei tarvitsisi enää pelätä ja kestää niitä lyöntejä.
Kun olin nuorempi, lyönnit olivat melkein joka päiväisiä. Ja se ei ollut todellakaan mikään pikku hipaisu vaan ihan olan takaa tunteella. Vanhempana opin jo sanomaan vastaan, uhkasin jopa poliiseilla. Jonka jälkeen fyysinen väkivalta on jäänytkin historiaan, mutta henkinen jatkuu sitäkin pahempana. Joka päivä saan kuulla olevani ruma,laiska, tyhmä, läski jne.. Jos kokeilen jotain uutta meikkiä tai vaattetta olen heti huora. Äidin mukaan olen myös alkoholisti vaikka juon kerran kuussa jos sitäkään. Ehkä kestäisin jos äitini haukkuisi vain mua, mutta kun se haukkuu kaikki mun kaveritkin siinä samassa. Äitini on myös sanonut minulle että katuu että synnytti minut ja toivoisi minun olevan kuollut. Kuka sanoo tollasta kenellekkään!? Vaikka kuinka olen monta vuotta yrittänyt itselleni jankata että olen ainutlaatuinen ihminen ei se auta jos tommosta sontaa kuulet joka päivä ja ne sanat jää loppu elämäksi päähän kummittelemaan. Ennen ajattelin että koulukiusaamisella on ollut suurin rooli mun syömishäiriön kanssa, mutta ei se suurin rooli on äidillä. Mua ei ole koulukiusattu moneen vuoteen mitä nyt kokkipuolella saattoi muutaman haukun kuulla, muttei sen enempää. Ja nykyään mun koulukiusaajat ei sano mitään kun ne mut näkee joten pelkällä koulukiusaamisella voisin olla "terve", mutta kun joka päivä joudun kotona kuuntelemaan tota sontaa niin palaa myös koulukiusaamisen muistot mieleen. Joskus pienempänä satuin vaan syömään kun olin itkenyt äidin takia monta tuntia. Ja hetkeksi unohdinkin murheet, olin kuin muut, mutta sitä seurasikin jälleen huono omatunto ja oksettava olo koska olin syönyt itseni todella ähkyyn. Sen jälkeen ruoka on ollut mulle pakokeino murheista, hetkeksi. Vaikka kaupassa saatan jo miettiä että älä nyt osta tätä siitä ei seuraa mitään hyvää niin en vaan voi jättää sitä hyllyyn.
Oma huone on mun mielestä yksityistä aluetta. Mutta ei meidän äidille, se käy melkein säännöllisin väliajoin vääntämässä mun huoneen ympäri ja lukemassa päiväkirjat, muttei se silti mistään ymmärrä kuinka kärsin sen sanoista ja teoista. Ei se vaan mun sisarusten huoneita ikinä pengo. Miksi mä olen poikkeus? Miksen mä oo ikinä kelvannu äidille? Kelpaanko mä sitten kenellekkään jos en edes äidille kelpaa..
Moni ihmettelee miksi sitten vielä asun kotona, no en asuisi jos olisi enemmän rahaa. Ja mun koulukin on nyt siellä suunnilla minne en halua muuttaa, joten kärsin vielä täällä vuoden ja sitten lähden täältä vaikka tohon keskustaan omaan kämppään. Ne hetket mitkä oon tähän mennessä saanut olla ilman äitiä on ollu luksusta.
Äiti ei ole ikinä halunnut opettaa mulle mitään, se ei ole voinut auttaa mua läksyissä vaikka pitää mua tyhmänä. Rasittavaa on myös se kun meille tulee vieraita niin äiti vetää esiin täydellinen perhe- vaihteen. Meillä ei ikinä ole ollut mitään ongelmia, muuta kuin mulla ja plaa plaa..
Nykyään ei voida olla samassa huoneessa puolta tuntia riitelemättä. Aina äiti aloittaa sen listan kuinka hän on täydellinen ja hän on jopa päivän aikana käynyt tekemässä aamuhommat ja saattanut pestä pyykkiä. Hei se on sun työ ja äitinä sun rooliin kuuluu myös lasten niinkuin omienkin vaatteiden pesu. Siis joo mä pesen itsekkin vaatteitani oikeastaan haluisin vaan itse pestä ne, mutta kun sekään ei mene äidin jakeluun se käy hakemassa pyykit mun huoneesta jos en oo tuonu niitä koneeseen ja vaikka oon sanonut että mä pesen ne sitten kun mulla on tarpeeks omaa pyykkiä. Niin ei, pitää silti hakea ne.
Ois kiva jos ois lapsuudesta niitä hyviä muistoja, onhan mulla muutama mutta äiti ei liity niihin mihinkään. Äidin kohdalta muistan vaan henkisen ja fyysisen väkivallan ja ettei se ikinä leikkinyt meidän lasten kanssa. Välillä kun näkee äidin puolen sukulalaisia miettii että miten ne voi olla sukua keskenään? Sieltä puolelta tulee niin mahtavaa porukkaa, mutta miten mulle just on osunut tommonen äiti? Mä en oikeestaan edes pidä äitiä äitinä koska se ei mun osalta ole täyttänyt äidin vaatimuksia, Mua ei myöskään kiinnosta tehdä sille äitienpäiväkorttia tai ostaa lahjaa koska se ei ole niitä ansainnut. Mulle äitienpäivä on päivä muiden joukossa
.
Jo pienestä pitäen mun on pitänyt olla samanlainen kuin mun isosisko. Mun on pitänyt harrastaa samoja lajeja, jotka ei mua kiinnostanut yhtään. Pienestä pitäen meitä on raahattu yleisurheilukisoihin, olen jopa monen monta kertaa seissyt äitini vieressä kun hän kehuu isosiskoani ja pikkuveljeäni, mutta minut haukkuu lyttyyn. Eikä äitini ole huomaavinaankaan minua. Minä olen ollut meidän perheestä ainut joka ei ole saanut tuoda kavereita kylään ja hyvä että synttäreitä olen saanut pitää. Alussa osasin laittaa asiat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta kyllä kun tätä on nyt kuunnellut jo yli 20- vuotta niin alkaa piisaamaan. Olen myös ajatellut sitäkin että äitini on kateellinen mulle koska mulla on muutakin elämää kodin ulkopuolella. Äitiä kun ei tunnetusti saa ovesta kirveelläkään ulos. Oman lapsen häihinkin piti hirveen huudon kanssa mennä vaatteita ostamaan. Töistä kävellään suoraan jääkaapin ohi sohvalle ja huudetaan että tuokaa mulle ruokaa ja kun kieltäydyn ja käsken itse hakemaan jos kerta nälkä on niin sitten minut haukutaan laiskaksi.
Muistan edelleen sen kuinka ollessani ehkä 4-5- vuotias äitini hakkasi minua rikkinäisellä "puisella" mattopiiskalla. En muista mitä olin muka väärin tehnyt. Muistan vain kuinka se sattui ja itkin sen jälkeen monta tuntia. Muistan ne monet lyönnit jotka olen saanut sen takia kun olen ollut katsomassa televisiota kun äiti on tullut kotiin. Muistan kuinka lukittauduin vessaan äitiä piiloon. Muistan kuinka olen juossut ympäri taloa äiti karkuun, Muistan sen kun karkasin kotoa ja istuin muutaman kilometrin päästä kotoani ladossa monta tuntia. Eikä äitini kysynyt missä olin ollut kun tulin kotiin, vaikka meillä on aina tarkkaan pitänyt ilmoittaa minne menee ja kenen kanssa. Ei se nyt ole ihan normaalia jos lapsi viisivuotiaana toivoo jo että oma äitinsä kuolisi. Ettei tarvitsisi enää pelätä ja kestää niitä lyöntejä.
Kun olin nuorempi, lyönnit olivat melkein joka päiväisiä. Ja se ei ollut todellakaan mikään pikku hipaisu vaan ihan olan takaa tunteella. Vanhempana opin jo sanomaan vastaan, uhkasin jopa poliiseilla. Jonka jälkeen fyysinen väkivalta on jäänytkin historiaan, mutta henkinen jatkuu sitäkin pahempana. Joka päivä saan kuulla olevani ruma,laiska, tyhmä, läski jne.. Jos kokeilen jotain uutta meikkiä tai vaattetta olen heti huora. Äidin mukaan olen myös alkoholisti vaikka juon kerran kuussa jos sitäkään. Ehkä kestäisin jos äitini haukkuisi vain mua, mutta kun se haukkuu kaikki mun kaveritkin siinä samassa. Äitini on myös sanonut minulle että katuu että synnytti minut ja toivoisi minun olevan kuollut. Kuka sanoo tollasta kenellekkään!? Vaikka kuinka olen monta vuotta yrittänyt itselleni jankata että olen ainutlaatuinen ihminen ei se auta jos tommosta sontaa kuulet joka päivä ja ne sanat jää loppu elämäksi päähän kummittelemaan. Ennen ajattelin että koulukiusaamisella on ollut suurin rooli mun syömishäiriön kanssa, mutta ei se suurin rooli on äidillä. Mua ei ole koulukiusattu moneen vuoteen mitä nyt kokkipuolella saattoi muutaman haukun kuulla, muttei sen enempää. Ja nykyään mun koulukiusaajat ei sano mitään kun ne mut näkee joten pelkällä koulukiusaamisella voisin olla "terve", mutta kun joka päivä joudun kotona kuuntelemaan tota sontaa niin palaa myös koulukiusaamisen muistot mieleen. Joskus pienempänä satuin vaan syömään kun olin itkenyt äidin takia monta tuntia. Ja hetkeksi unohdinkin murheet, olin kuin muut, mutta sitä seurasikin jälleen huono omatunto ja oksettava olo koska olin syönyt itseni todella ähkyyn. Sen jälkeen ruoka on ollut mulle pakokeino murheista, hetkeksi. Vaikka kaupassa saatan jo miettiä että älä nyt osta tätä siitä ei seuraa mitään hyvää niin en vaan voi jättää sitä hyllyyn.
Oma huone on mun mielestä yksityistä aluetta. Mutta ei meidän äidille, se käy melkein säännöllisin väliajoin vääntämässä mun huoneen ympäri ja lukemassa päiväkirjat, muttei se silti mistään ymmärrä kuinka kärsin sen sanoista ja teoista. Ei se vaan mun sisarusten huoneita ikinä pengo. Miksi mä olen poikkeus? Miksen mä oo ikinä kelvannu äidille? Kelpaanko mä sitten kenellekkään jos en edes äidille kelpaa..
Moni ihmettelee miksi sitten vielä asun kotona, no en asuisi jos olisi enemmän rahaa. Ja mun koulukin on nyt siellä suunnilla minne en halua muuttaa, joten kärsin vielä täällä vuoden ja sitten lähden täältä vaikka tohon keskustaan omaan kämppään. Ne hetket mitkä oon tähän mennessä saanut olla ilman äitiä on ollu luksusta.
Äiti ei ole ikinä halunnut opettaa mulle mitään, se ei ole voinut auttaa mua läksyissä vaikka pitää mua tyhmänä. Rasittavaa on myös se kun meille tulee vieraita niin äiti vetää esiin täydellinen perhe- vaihteen. Meillä ei ikinä ole ollut mitään ongelmia, muuta kuin mulla ja plaa plaa..
Nykyään ei voida olla samassa huoneessa puolta tuntia riitelemättä. Aina äiti aloittaa sen listan kuinka hän on täydellinen ja hän on jopa päivän aikana käynyt tekemässä aamuhommat ja saattanut pestä pyykkiä. Hei se on sun työ ja äitinä sun rooliin kuuluu myös lasten niinkuin omienkin vaatteiden pesu. Siis joo mä pesen itsekkin vaatteitani oikeastaan haluisin vaan itse pestä ne, mutta kun sekään ei mene äidin jakeluun se käy hakemassa pyykit mun huoneesta jos en oo tuonu niitä koneeseen ja vaikka oon sanonut että mä pesen ne sitten kun mulla on tarpeeks omaa pyykkiä. Niin ei, pitää silti hakea ne.
Ois kiva jos ois lapsuudesta niitä hyviä muistoja, onhan mulla muutama mutta äiti ei liity niihin mihinkään. Äidin kohdalta muistan vaan henkisen ja fyysisen väkivallan ja ettei se ikinä leikkinyt meidän lasten kanssa. Välillä kun näkee äidin puolen sukulalaisia miettii että miten ne voi olla sukua keskenään? Sieltä puolelta tulee niin mahtavaa porukkaa, mutta miten mulle just on osunut tommonen äiti? Mä en oikeestaan edes pidä äitiä äitinä koska se ei mun osalta ole täyttänyt äidin vaatimuksia, Mua ei myöskään kiinnosta tehdä sille äitienpäiväkorttia tai ostaa lahjaa koska se ei ole niitä ansainnut. Mulle äitienpäivä on päivä muiden joukossa
lauantai 19. lokakuuta 2013
Miss You
Noniin täällä taas pitkästä aikaa, meinaa tää kirjoittelu aina unohtua. :D Koulussa menee tällä hetkellä ihan ok. Viikonlopun aikana pitää yksi tehtävä tehdä ja palauttaa jotta pääsen kurssin läpi, yksi tentti pitää uusia ja opinnäytettä alotella ja portfoliota pikku hiljaa alotella myös. Mulla ei ole hajuakaan mistä teen ton opinnäytteen.. Vinkkejä otetaan ilomielin vastaan! :) Maanantaina alkoi myös kuuden viikon harjoittelu jakso. Olen päiväkodissa eskarin puolella. Olisin kyllä mielummin halunnut pienempien puolelle kun oon aina ollu eskarin puolella ni plää.. No mutta en valita lapset on ihania! :) Eka viikko on tietenkin mennyt tutustuessa talon tapoihin ja tarkkaillessa. Eilen alkoi viikon syyslomakin, ihanaa! :) mutta se on kyllä toisaalta ehkä vähän haitaksi tässä välissä, mutta ihanaa että kuitenkin on lomaa! Mulla on peräti tässä 7 lomapäivää! Tää on niin luksusta! En muista edes milloin mulla olis ollu noin pitkää vapaata putkeen, no olihan mulla palkallinen kesäloma, mutta siitäkin on aikaa. Ja sen jälkeen oon aikalailla mennyt joko 12 päivää putkeen tai sitten yhdellä vapaalla viikossa ja kyllähän se on raskasta itse kullekkin.
Mulla oli tossa joku aika sitten lähellä etten palanut loppuun, sanoinkin töihin että nyt riittää mä en tee näin paljoa koulun ohella töitä, mä en pysty, mä en jaksa. Tärkeintä mulle on tällä hetkellä saada koulusta paperit käteen, mä en halua mokata tätä vikaa vuotta, mä en enää jaksa opiskella tätä 7kk enempää! Silti vaikka oon sanonut etten tee kuin max. 3 vuoroo per lista tuntuu silti että oon koko ajan töissä, aina oon paikkaamassa jotakin. Ei on vaan niin vaikea sana. Ja loppujen lopuks kun mua tarpeeks ylipuhuu ni joo suostun kyllä. En halua jättää muita pulaan. :/ Ja toivon hartaasti että joskus kun mä tarvitsisin vuoron vaihtoa joku ihana paikkaisi mua, kun olen niiiiiiiiiin monta kertaa paikannut muita. Tähän mennessä tuo on ollut vaan haaveena. Ärsyttää myös sekin että itse menen pää kainalossa töihin ja sieltä joudutaan jo melkein sanomaan että hei hae saikkua. Ja muut hakee jostain pienestä asiasta saikkua. Ja sekin että olin päivä papan kuoleman jälkeen töissä vaikka se oli mulle tosi kova paikka. Ja menin vain koska en halunnut jättää muita pulaan. Mutta mä tein työni. Välillä tuntuu että oon liiankin tunnollinen.
10.10 oli mulle vaikein päivä pitkään aikaan. Pappa olisi täyttänyt 90- vuotta. Meillä piti olla pohjosessa silloin isot juhlat kun kummini täyttää tänään 50- vuotta ja enoni täytti pari päivää sitten 55- vuotta. Tietenkin meillä oli sinä päivänä tentti, mutta onneksi se tehtiin ryhmässä. Tentiin osallistumisesta ei tullut oikein mitään, mielessä pyöri taas helmikuu. Aina kun katson kaverin synttärikuvia jotka on otettu 2 päivää myöhemmin en pysty ajatelemaan mitään muuta kuin helmikuun 25. päivää.. Tossa pari viikkoa sitten ajelin koulusta kotiin ja kuuntelin YleX:ää soi radiossa kappale joka kolahti niin että jo ensimmäisen lauseen jälkeen kyynel vierähti poskelle ja loppu matkan ajelinkin kyyneleet silmissä kotiin. Heti kotona oli pakko kuunnella tuo biisi monta kertaa putkeen. Se on ihan kuin mulle tehty ja en edelleenkään voi kuunnella sitä niin etteikö kyyneleet tulisi silmiin. Mikään kappale ei ole vielä kolahtanut niin kovaa kuin tämä. Kappaleessa on erittäin kaunis videokin. Sanatkin on ihan kuin mun suusta. Juuri niitä joita kertoisin papalle jos vain voisin. <3
"I wonder where you are
Hope it's not too far
When will we meet?
The smile on your face
Just like the old days
Your beautiful heartbeat
You gave me a good start
You gave me your heart
I'll never lose that part
I think you hear me
I think you're right here
That's why I have no fear
I wish you could see that
I'm okay
Your words they took me far
I wish you could see that
I'm okay
That I am moving on
Can you see me?
Can you see me?
I still remember
Sat on your shoulders
I was too tired to walk
Laughing together
Spring Sunday weather
Ice cream and just small talk"
Ikävä on kova ja tuskin hellittää koskaan, tää on ollut mulle vaikea vuosi. Vaikka tiedän että papan on nyt hyvä olla eikä papalla ole enää kipuja, niin silti se sattuu niin paljon ettei sitä pysty sanoin kuvaamaan. Oon niin kiitollinen papalle että se oli osa mun elämää ja kaikesta mitä se meille lapsenlapsille opetti. <3 Olen myös kiitollinen jokaisesta pienestäkin hetkestä jotka sain papan kanssa viettää.<3 Miss Yöu Granpa! <3
tiistai 24. syyskuuta 2013
Hupsistakeikkaa
Hups, siitä onki melkee jo kuukaus taas vaihteeks kun oon kirjotellu viimeksi. :) No mutta tylsyydessäni ajattelin taas kirjoitella. Mä tartten oikeesti ehdotuksia mistä kirjoittelisin?! Suurin syy blogin hiljaisuuteen on se että en tykkää käyttää mun puhelimen nettiä mun koneessa koska se on niin hiton hidas, joten en siis paljoa koneella nykyään aikaani vietä. :/ Toisaalta ihan hyväkin juttu. :D
Mua on purassut joku liikuntakärpänen, tai no pienesti vaan, hirveesti haluisin joka päivä lenkille mennä, mutta sinne raahautuminen onkin eri asia. Pari kertaa itteni oon sinne saanu raahattua, mutta jos mulla olis pyörä ni varmasti vetäisin samanlaisia lenkkejä ku pari kesää sitten! Se oli kivaa! Musat korville ja menoks! :)
Oon nyt viihtynyt koulussakin paremmin kuin aluksi, ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Ainakin toivon niin. Koulun kanssa onkin pieni stressi kun on vaarana lentää jo kursseilta pihalle kun mun koulu on töiden takia kärsinyt aika pahasti. Ja kouluahan ollaan vasta öö reilu kuukaus käyty! Viimeset kaks viikkoa oli ekat viikot mitkä oon ollu kokonaa koulussa joka päivä. :o Muutenkin koulun kanssa on stressiä, pitäs tehä portfoliota, hommata top- paikka tän viikon aikana, pitäs tehä muutamat rästissä olevat tehtävät, ens viikolla tentti, lääkelaskutentti pitäis joskus uusia, enkä tiiä pääsinkö perjantain tentistä läpi jajajajajaja.. ÄH! Ens viikolla olis melkeen joka päivä koulua kasista neljään! Mitenhän sitä jaksaa kun nyt on aina menny kasiin tai kymppiin ja viimestää 12 päässy kotiin päin ajamaan. Ja sitten aivan liian pitkät päikkärit! :D Oon alkamassa oppimaan jopa syömään aamupalaa, ennen en siis osannu. Nykyään oon aamusin niiin nälkänen että ällöttää, eri asia sitten onko sitä aikaa syödä. Tänä aamunakin meni aika tiukalla kun en jaksanut nousta ylös tarpeeks ajoissa, mutta kerkesin! :D Nukkumisen kanssa mulla on kyllä vähän ongelmia ollut tässä parisen viikkoa. Nukun sen 4-6h yössä ja nukahtaminen on tosi vaikeeta kun ei meinaa saada kunnon asentoa tai herää parin minuutin päästä johonkin. Oon yrittäny nukkua max. tunnin päikkäreitä, ja mulla on siis ollu herätykset ja kaikki, mutta ei en vaan osaa. Ensin torkutetaan ja sitten sammutetaan herätys kokonaan koska ei ole minnekkään kiire. Parhaillaan voin nukkun 5-6h päikkärit.. -.-
On ollu tässä pari päivää kanssa aika kipee olo. Joka paikkaa jomottaa, varsinkin niskoja. Ällöttää, vatsa on kipeä, kylmä ja kuuma samaan aikaan. Mutta silti joskus tulee yht äkkiä hirveitä energia puuskia ja kokkailen jonka jälkeen oon taas ihan väsyny. Onks tää vaan stressistä? Univajeesta? Vai oonko oikeesti saamassa jonkun kauheen taudin? :s
Huomenna on vapaapäivä, jes! Tänään oltiin yhellä koululla tekemässä kakkosluokkalaisille semmonen projekti. Toteutetaan sitä ympäri vuoden, ja se on ollu tähän mennessä kyllä ihan kivaa vaihtelua koulun penkillä istumiseen. Tänään mm. askarreltiin ja hilluttiin liikuntasalissa. :D
Mua on purassut joku liikuntakärpänen, tai no pienesti vaan, hirveesti haluisin joka päivä lenkille mennä, mutta sinne raahautuminen onkin eri asia. Pari kertaa itteni oon sinne saanu raahattua, mutta jos mulla olis pyörä ni varmasti vetäisin samanlaisia lenkkejä ku pari kesää sitten! Se oli kivaa! Musat korville ja menoks! :)
Oon nyt viihtynyt koulussakin paremmin kuin aluksi, ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Ainakin toivon niin. Koulun kanssa onkin pieni stressi kun on vaarana lentää jo kursseilta pihalle kun mun koulu on töiden takia kärsinyt aika pahasti. Ja kouluahan ollaan vasta öö reilu kuukaus käyty! Viimeset kaks viikkoa oli ekat viikot mitkä oon ollu kokonaa koulussa joka päivä. :o Muutenkin koulun kanssa on stressiä, pitäs tehä portfoliota, hommata top- paikka tän viikon aikana, pitäs tehä muutamat rästissä olevat tehtävät, ens viikolla tentti, lääkelaskutentti pitäis joskus uusia, enkä tiiä pääsinkö perjantain tentistä läpi jajajajajaja.. ÄH! Ens viikolla olis melkeen joka päivä koulua kasista neljään! Mitenhän sitä jaksaa kun nyt on aina menny kasiin tai kymppiin ja viimestää 12 päässy kotiin päin ajamaan. Ja sitten aivan liian pitkät päikkärit! :D Oon alkamassa oppimaan jopa syömään aamupalaa, ennen en siis osannu. Nykyään oon aamusin niiin nälkänen että ällöttää, eri asia sitten onko sitä aikaa syödä. Tänä aamunakin meni aika tiukalla kun en jaksanut nousta ylös tarpeeks ajoissa, mutta kerkesin! :D Nukkumisen kanssa mulla on kyllä vähän ongelmia ollut tässä parisen viikkoa. Nukun sen 4-6h yössä ja nukahtaminen on tosi vaikeeta kun ei meinaa saada kunnon asentoa tai herää parin minuutin päästä johonkin. Oon yrittäny nukkua max. tunnin päikkäreitä, ja mulla on siis ollu herätykset ja kaikki, mutta ei en vaan osaa. Ensin torkutetaan ja sitten sammutetaan herätys kokonaan koska ei ole minnekkään kiire. Parhaillaan voin nukkun 5-6h päikkärit.. -.-
On ollu tässä pari päivää kanssa aika kipee olo. Joka paikkaa jomottaa, varsinkin niskoja. Ällöttää, vatsa on kipeä, kylmä ja kuuma samaan aikaan. Mutta silti joskus tulee yht äkkiä hirveitä energia puuskia ja kokkailen jonka jälkeen oon taas ihan väsyny. Onks tää vaan stressistä? Univajeesta? Vai oonko oikeesti saamassa jonkun kauheen taudin? :s
Huomenna on vapaapäivä, jes! Tänään oltiin yhellä koululla tekemässä kakkosluokkalaisille semmonen projekti. Toteutetaan sitä ympäri vuoden, ja se on ollu tähän mennessä kyllä ihan kivaa vaihtelua koulun penkillä istumiseen. Tänään mm. askarreltiin ja hilluttiin liikuntasalissa. :D
lauantai 31. elokuuta 2013
Entä jos onnesi on nyt ja tässä valmiina
Piti joo kirjoittaa kun pääsin Vaasasta kotiin, mutta empä sitten saanut aikaiseksi kun siinä oli kaiken näköstä härdelliä. Ja nettikään ei oikein mun omalla koneella pelitä, joten oon tyytyny sitten käyttämään isin konetta. ;)
Tosiaan loppureissu meni ihan hyvin poikkesin kotimatkalla Tuurissa ja sinne sitä rahaa vasta upposikin! Ei mua sais yksin tollassiin kauppoihin päästää! :D Tuurissa ei ollut hyvää ruokaa. :D
Tässä on nyt koulukin alkanut, vika vuos jippii! Oon nyt muutaman viikon kulkenut tota reilua 160km päivässä, niin joo tympiihän se välillä kun on kuitenkin lyhyitä päiviä, mutta toisaalta se on hyvä kun ei pidempään jaksais edes koulussa istua kun oon niin huono menemään ajoissa nukkumaan, mutta toisaalta se on turhauttavaa ajaa 160km 2-4h takia. :D Vaihdoin siis koulua, samassa Koulutuskeskuksessa olen edelleen, mutta paikkakunta vaihtui koska halusin erikoistua lanuun eli lapsiin ja nuoriin. Hirveä stressi taas koulun kanssa kun on niin paljon kaikkea tekemistä, mutta samalla pitäis tehä suunnilleen koko ajan töitä, jotta olisi rahaa käydä toi koulu loppuun. Nytkin joudun tekemään parit yövuorot niin että meen suihkun kautta kouluun. Saas nähdä miten niistä selviää. Eka on nyt su- ma yö. Oivoi, no oonki kaivannu niihin yövuoroihin. :) Ne vaan on enemmän mun juttu. Päivävuorot, mitä nyt muutaman oon kesän jälkeen jo tehny ni on ollu aika ahdistavia ollu ku en oo varmaa tuurilla 3kk tehny päivävuoroja! : D
Tässä on nyt tullu vietettyä työkaverin tupareita ja kanssa läksiäisiäkin. Ne oli mukavia iltoja! Kiva tehä välillä työporukalla jotain erillaista! :) Käytiin kanssa bingossa parin työkaverin kanssa viikko sitten, mutta tosin se pelaaminen jäi. :D On kanssa tullu kauhisteltua sitä että jos nyt vaan saan kaiken sujumaan tässä vuoden aikana niin että paperit on toukokuun 28. päivä mun kädessä niin mulla ei ole syksyllä koulua johon palata. Se tuntuu jopa hiukan pelottavalta! Joudun aikuisten oikeasti nyt siirtymään työelämään! No ehkä se siitä kun vauhtiin pääsee! :D
Tässä tuli myös puoli vuotta täyteen siitä kun pappa nukkui pois. <3 Miten siitäkin voi olla jo niin kauan!? Kohta siitä on jo vuosi ;< Loppukuu on aina vaikeinta aikaa, varsinkin kun 25. päivä alkaa lähestymään ja ne päivät sen jälkeen. :(
Eilen tuli oltua läheisellä tanssilavalla kattomassa Suvi Teräsniskaa oli ihan kiva ilta vaikka menikin melkein puolet keikasta ohi. Suvi se vaan osaa! Oon koko päivän kuunnellu vaan Suvia! Nää on nyt soinu koko päivän lempparit! <3 Hento kuiskauskin on ihana!
Tosiaan loppureissu meni ihan hyvin poikkesin kotimatkalla Tuurissa ja sinne sitä rahaa vasta upposikin! Ei mua sais yksin tollassiin kauppoihin päästää! :D Tuurissa ei ollut hyvää ruokaa. :D
Tässä on nyt koulukin alkanut, vika vuos jippii! Oon nyt muutaman viikon kulkenut tota reilua 160km päivässä, niin joo tympiihän se välillä kun on kuitenkin lyhyitä päiviä, mutta toisaalta se on hyvä kun ei pidempään jaksais edes koulussa istua kun oon niin huono menemään ajoissa nukkumaan, mutta toisaalta se on turhauttavaa ajaa 160km 2-4h takia. :D Vaihdoin siis koulua, samassa Koulutuskeskuksessa olen edelleen, mutta paikkakunta vaihtui koska halusin erikoistua lanuun eli lapsiin ja nuoriin. Hirveä stressi taas koulun kanssa kun on niin paljon kaikkea tekemistä, mutta samalla pitäis tehä suunnilleen koko ajan töitä, jotta olisi rahaa käydä toi koulu loppuun. Nytkin joudun tekemään parit yövuorot niin että meen suihkun kautta kouluun. Saas nähdä miten niistä selviää. Eka on nyt su- ma yö. Oivoi, no oonki kaivannu niihin yövuoroihin. :) Ne vaan on enemmän mun juttu. Päivävuorot, mitä nyt muutaman oon kesän jälkeen jo tehny ni on ollu aika ahdistavia ollu ku en oo varmaa tuurilla 3kk tehny päivävuoroja! : D
Tässä on nyt tullu vietettyä työkaverin tupareita ja kanssa läksiäisiäkin. Ne oli mukavia iltoja! Kiva tehä välillä työporukalla jotain erillaista! :) Käytiin kanssa bingossa parin työkaverin kanssa viikko sitten, mutta tosin se pelaaminen jäi. :D On kanssa tullu kauhisteltua sitä että jos nyt vaan saan kaiken sujumaan tässä vuoden aikana niin että paperit on toukokuun 28. päivä mun kädessä niin mulla ei ole syksyllä koulua johon palata. Se tuntuu jopa hiukan pelottavalta! Joudun aikuisten oikeasti nyt siirtymään työelämään! No ehkä se siitä kun vauhtiin pääsee! :D
Tässä tuli myös puoli vuotta täyteen siitä kun pappa nukkui pois. <3 Miten siitäkin voi olla jo niin kauan!? Kohta siitä on jo vuosi ;< Loppukuu on aina vaikeinta aikaa, varsinkin kun 25. päivä alkaa lähestymään ja ne päivät sen jälkeen. :(
Eilen tuli oltua läheisellä tanssilavalla kattomassa Suvi Teräsniskaa oli ihan kiva ilta vaikka menikin melkein puolet keikasta ohi. Suvi se vaan osaa! Oon koko päivän kuunnellu vaan Suvia! Nää on nyt soinu koko päivän lempparit! <3 Hento kuiskauskin on ihana!
maanantai 5. elokuuta 2013
Terveisiä Vaasasta!
Kuten otsikko kertookin olen nyt Vaasassa siskon luona. Tulin eilen illalla tänne Kalajoelta. Oli jotenkin puuduttava matka ajaa kun oli niin tylsät maisemat. :D Mutta täällä nyt ollaan huomiseen asti. Torstaina muuten alkaa koulu, hullua! Kesä on ohi ja niska limassa raataminen alkaa. :( Jotenkin nyt ei kiinnosta yhtään tuo koulunkäynti, vaikka pääseekin opiskelemaan sitä mikä ihan oikeasti kiinnostaa. Ehkä se johtuu siitä kun tuntuu että jäi niin paljon kesällä asioita tekemättä ettei ole valmis palaamaan koulun penkille. (mökki,laiva.. jne..) Eniten odotin tota mökkeilyä ois saanu heittää kirjaimellisesti aivot narikkaan.
Tosiaan Kalajoelle saavuin torstai iltana tai oikeastaan perjantain puolella puolen yön jälkeen. Katsoin kummieni kanssa jonkun leffan loppuun mitä he olivat katsomassa ja menin suoraan nukkumaan koska matka oli ollut pitkä. Heräilin 9 maissa aamulla hyvin nukutun yön jälkeen. Siinä juteltiin kummieni kanssa ja syötiin aamupalaa. Jonka jälkeen otettiin suunnaksi Ylivieska, käytiin enojeni luona, käytiin shoppailemassa Kärkkäisellä ja Prismassa. Ostin mm. parit tennarit koska ne ei maksanut kuin 4,5e! Hajuveden,pari cd:tä matkalle,luettavaa ja hiukan tuliaisia. Ostin varmasti muutakin mutten nyt muista että mitä. :D Söin Kärkkäisellä maailman parasta ruokaa! Katottiin illalla telkkaria, juoruiltiin ja herkuteltiin jäätelöllä. Menin jo kuitenkin ajoissa nukkumaan, taisi olla puoli kymmenen, olin superväsynyt.
Lauantaina käytiin Kajarissa Kalajoen torilla (?) Se oli semmonen mukava musiikkitapahtuma. Hiekkasärkät käytiin kattomassa ja muutenkin ajeltiin ympäri Kalajokea. Tätini kanssa askartelimme papan hautajaiskuvista kansiot. Se oli mukavaa ja myös aika tunteellinen hetki. Näin myös nyt ne kuvat jotka papasta oli otettu kun oli arkkuun laitettu. Ja nyt olen tyytyväinen etten mennyt hautajaisissa katsomaan. Käytiin myös papan ja mummin haudalla. <3 Se oli todella kauniiksi laitettu! Illan sitten selailin niitä valmiita kansioita kunnes nukahdin.
Sunnuntaina käytiin taas moikkaamassa mun enoja, käytiin haudalla ja tätini esitteli lapsuuden paikkojaan. Käytiin myös papan asunnolla. Se vasta tunteellinen hetki olikin,sielä en ollut käynyt hautajaisten jälkeen ja oli kamalaa nähdä että tavarat oli niillä paikoilla joihin me ne oltiin jätetty ja että tavaraa oli viety sieltä jo poiskin. Palattiin Kalajoelle grillaamaan hyvää ruokaa ja katottiin vaan telkkaria, kunnes lähdin Vaasaan päin. Mun oli pakko vielä lähtiessä käydä haudalla yksin vaikka siitä tuliki 60km lisää, mutten voinut lähteä ennen kun olin käynyt sanomassa vielä papalle ja mummillekkin heipat. Mua harmitti hirveästi kun en ollut tajunnut ostaa kynttilää. Ja tajusin että kohta siitä on jo puoli vuotta ja vieläkin tuntuu kuin se olisi ollut eilen. Musta tuntuu et tää ikävä vaan pahenee päivä päivältä. :(
Eilen siis 22 pintaan saavuin Vaasaan siskon luo. Söin ja vähän datailin ja katoin telkkaria kunnes nukahdin. Heräsinkin samaan aikaan kun sisko, kuudelta aamulla. Sisko siis lähti aamuvuoroon ja pääseekin parin tunnin päästä. Mä oon yksin täällä hengaillut ja kohta ajattelin lähteä tonne seikkailemaan. Vois käydä vähän shoppailemassa ja haluan kokeilla Arnoldsia, vai miten lie kirjotetaankaan. :) Ajateltiin siskon kanssa vuokrata illaksi leffa ja herkutella. Huomenna siskolla on vapaapäivä niin saas nähdä että mitä se keksii kun mä oon vähän sormi suussa täällä kun en ikinä ennen oo täällä käyny :D Ja kyllä se Kalajoki on vaan parempi paikka, täällä on niin paljon ihmisiä! : D Pitäis tässä pikku hiljaa alkaa valmistautumaan että kerkeän johonkin liikkumaan ennen kuin sisko pääsee töistä, ettei se sitten pääse valittamaan että olen laiska ja en oo lähteny mihinkään vaikka sisko kehotti. :D Neuvoi eilen oikein reitinkin. :D No ehkä tässä pitää alkaa valmistautumaan että joskus tuonne keskustaan pääsee. Toivottavasti kovin moni ei mulle puhu ruotsia! :D Postailen varmaan kotona seuraavan kerran, ellei täällä nyt tule niin tylsää ja keksin jotain kirjotettavaa. :D
Ja heittäkää edelleen niitä ideoita! :)
Tosiaan Kalajoelle saavuin torstai iltana tai oikeastaan perjantain puolella puolen yön jälkeen. Katsoin kummieni kanssa jonkun leffan loppuun mitä he olivat katsomassa ja menin suoraan nukkumaan koska matka oli ollut pitkä. Heräilin 9 maissa aamulla hyvin nukutun yön jälkeen. Siinä juteltiin kummieni kanssa ja syötiin aamupalaa. Jonka jälkeen otettiin suunnaksi Ylivieska, käytiin enojeni luona, käytiin shoppailemassa Kärkkäisellä ja Prismassa. Ostin mm. parit tennarit koska ne ei maksanut kuin 4,5e! Hajuveden,pari cd:tä matkalle,luettavaa ja hiukan tuliaisia. Ostin varmasti muutakin mutten nyt muista että mitä. :D Söin Kärkkäisellä maailman parasta ruokaa! Katottiin illalla telkkaria, juoruiltiin ja herkuteltiin jäätelöllä. Menin jo kuitenkin ajoissa nukkumaan, taisi olla puoli kymmenen, olin superväsynyt.
Lauantaina käytiin Kajarissa Kalajoen torilla (?) Se oli semmonen mukava musiikkitapahtuma. Hiekkasärkät käytiin kattomassa ja muutenkin ajeltiin ympäri Kalajokea. Tätini kanssa askartelimme papan hautajaiskuvista kansiot. Se oli mukavaa ja myös aika tunteellinen hetki. Näin myös nyt ne kuvat jotka papasta oli otettu kun oli arkkuun laitettu. Ja nyt olen tyytyväinen etten mennyt hautajaisissa katsomaan. Käytiin myös papan ja mummin haudalla. <3 Se oli todella kauniiksi laitettu! Illan sitten selailin niitä valmiita kansioita kunnes nukahdin.
Sunnuntaina käytiin taas moikkaamassa mun enoja, käytiin haudalla ja tätini esitteli lapsuuden paikkojaan. Käytiin myös papan asunnolla. Se vasta tunteellinen hetki olikin,sielä en ollut käynyt hautajaisten jälkeen ja oli kamalaa nähdä että tavarat oli niillä paikoilla joihin me ne oltiin jätetty ja että tavaraa oli viety sieltä jo poiskin. Palattiin Kalajoelle grillaamaan hyvää ruokaa ja katottiin vaan telkkaria, kunnes lähdin Vaasaan päin. Mun oli pakko vielä lähtiessä käydä haudalla yksin vaikka siitä tuliki 60km lisää, mutten voinut lähteä ennen kun olin käynyt sanomassa vielä papalle ja mummillekkin heipat. Mua harmitti hirveästi kun en ollut tajunnut ostaa kynttilää. Ja tajusin että kohta siitä on jo puoli vuotta ja vieläkin tuntuu kuin se olisi ollut eilen. Musta tuntuu et tää ikävä vaan pahenee päivä päivältä. :(
Eilen siis 22 pintaan saavuin Vaasaan siskon luo. Söin ja vähän datailin ja katoin telkkaria kunnes nukahdin. Heräsinkin samaan aikaan kun sisko, kuudelta aamulla. Sisko siis lähti aamuvuoroon ja pääseekin parin tunnin päästä. Mä oon yksin täällä hengaillut ja kohta ajattelin lähteä tonne seikkailemaan. Vois käydä vähän shoppailemassa ja haluan kokeilla Arnoldsia, vai miten lie kirjotetaankaan. :) Ajateltiin siskon kanssa vuokrata illaksi leffa ja herkutella. Huomenna siskolla on vapaapäivä niin saas nähdä että mitä se keksii kun mä oon vähän sormi suussa täällä kun en ikinä ennen oo täällä käyny :D Ja kyllä se Kalajoki on vaan parempi paikka, täällä on niin paljon ihmisiä! : D Pitäis tässä pikku hiljaa alkaa valmistautumaan että kerkeän johonkin liikkumaan ennen kuin sisko pääsee töistä, ettei se sitten pääse valittamaan että olen laiska ja en oo lähteny mihinkään vaikka sisko kehotti. :D Neuvoi eilen oikein reitinkin. :D No ehkä tässä pitää alkaa valmistautumaan että joskus tuonne keskustaan pääsee. Toivottavasti kovin moni ei mulle puhu ruotsia! :D Postailen varmaan kotona seuraavan kerran, ellei täällä nyt tule niin tylsää ja keksin jotain kirjotettavaa. :D
Ja heittäkää edelleen niitä ideoita! :)
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
Hei vain!
Siitä onkin taas mennyt tovi kun olen viimeksi kirjoitellut, syynä on jälleen inspiraation ja ajan puute. Tosiaan mun yökköilyt on tältä kesältä nyt yökköilty ja oon nyt koulun alkuun lomalla. Kouluhan alkaa jo viikon päästä, hui! Minne tää kesä on kadonnut?! Enhän mä oo muuta tehnyt kun töitä, nukkunut ja ihan pari hassua pienen pientä road trippiä toverin kanssa+ muutamat illanistujaiset. Tosin jos auton yks osa saapuu tänään tai huomenna otan suunnaksi Kalajoen! Ja vieläpä YKSIN! Toivottavasti tää reissu ei nyt mene pilalle sillä että se osa saapuu vasta ens viikon alussa koska en sitten viitsi enää lähteä ajamaan pitkää matkaa koska haluan kuitenkin olla kotona pari päivää ennen koulun alkua, jos se tänään tai viimeistään huomenna tulee niin minähän lähden! :) Pitäkää siis tekin peukkuja mulle että tää reissu onnistuu! Piti jo tossa alkuviikosta mennä kaverin mökille, mutta sekin meni pepulleen ja se ärsyttää mua suunnattomasti koska ois ollu ihanaa päästä mökkeilemään hyvässä porukassa pariksi päiväksi pois kaiken hälinän keskeltä! Mutta ei kun ei.. Menee kuitenkin tääkin loma siihen että istun kotona tekemättä mitään.. Siistiä! NOT!
Tässä lomalla en oo oikeestaan vielä edes tehnyt muuta kun alotellut mun huoneen siivoomista, olinhan koko kesän siivoomatta. :D Sain eilen nyt lattian sen verran siisitiksi että sain imuroitua ja mopattua sen. Vielä olis pöytä siivottavana ja täytyis katsoa nuo vaatekaapit kun ei meinaa vaatteet sinne mahtua. Paljon on vaatteita mitä en esim. oo vuoteen tai pariinkaan pitänyt, mutten silti raaski heittää niitä menemään. :D "Jos niitä joskus tarvitsee!"- periaatteella mennään! :) Oli kyllä kauheeta huomata eilen kuinka paljon tota tavaraa oikeasti on ja suurin osa niistä on kaapin perällä koko ajan. Vaatekaappikin tosiaan on nyt täynnä ja mulla on vielä pyykkinaru täynnä ja toi mun iso kirjotuspöytä täynnä niitä vaatteita, ja silti mulla ei ikinä ole mitään päälle pantavaa. Ja nytkin kuolaan vaan uusia vaatteita! Perusnainen? :D
On muuten tää mun unirytmi ihan päin peppua, valvon aina myöhään ja nukun koko päivän, esim. ti aamuna tulin kotiin joskus 3 yöllä ja sitten nukuin koko tiistain ohitse, tosin oli mulla herätyksiä, mutta aina sammutin ne kun en jaksanut nousta.Loppujen lopuksi heräsinkin sitten 22 illalla ja jos olisin ollut fiksu olisin vaan jatkanut suoraan aamuun asti nukkumista, mutta ei piti nousta ja mennä kattomaan telkkaria ja sieltähän ei mitään edes tullut, mutta silti piti mennä. No eihän mua enää väsyttänyt. Suunnittelin sillon jo kovasti siivoomista, mutten saanut mitään aikaseksi. Kaverikin soitti 4 jälkeen ke aamuna että nukunko kun hän heräsi äsken. : D No siinä sitten käytiin suihkussa ja mentiin tohon läheiselle huoltoasemalle kahville kun ei muutakaan tekemistä ollut. : D Siinä istuttiin joku parisen tuntia jonka jälkeen tulin kotiin siivoomaan. Yritettiin pysyä iltaan asti hereillä jotta saadaan unirytmi korjattua, no empä taas onnistunut. Kun kaverin puhelimeen ei saanut yhteyttä ajattelin että noniin hän on nukahtanut ja mun pitää sinnitellä pari tuntia yksin hereillä ja tunnetusti siitä ei ikinä tulee mitään. Eikä tullut nytkään. Nukahdin nimittäin puolen tunnin sisällä. :D Heräsin sitten taas 20 illalla meikit ja kaikki naamassa. No totta kai piti naama pestä yms. ja se piristi ja olinkin sitten taas pari tuntia hereillä. :/ No onneksi loppu hyvin kaikki hyvin. Heräsin aamulla kuuden jälkeen ja oon nyt tässä palloillut ja ihastellut tota säätä. Suunnitellut siivoavani ton pöydän, petivaatteet oon saanut peräti jo pesuun, mutta muuten tää homma ei nyt oikein tunnu edistyvän, mutta eiköhän tää tästä. :)
Ois kiva kyllä saada siivottua ihan kokonaan että olis kivempi palata kotiin, jos toi reissu nyt onnistuu. :) Ja ehkä tänne kehtaisi sitten joskus jonkun vaikka tuodakkin, kun huone ei ole kun pommin jäliltä! ;)
Ompas tästä taas tullut pitkä teksti, mutta hei ehdotelkaa nyt mistä kirjoittaisin mielipidetekstejä, kun niitä on niin kiva kirjotella! Mun mielestä niitä on ehkä kivempi lukeakkin. :) Tähän perään voisin laittaa muutaman biisin, mitkä on tällä hetkellä mun lemppareita ja soi koko ajan mun päässä. :D
Tässä lomalla en oo oikeestaan vielä edes tehnyt muuta kun alotellut mun huoneen siivoomista, olinhan koko kesän siivoomatta. :D Sain eilen nyt lattian sen verran siisitiksi että sain imuroitua ja mopattua sen. Vielä olis pöytä siivottavana ja täytyis katsoa nuo vaatekaapit kun ei meinaa vaatteet sinne mahtua. Paljon on vaatteita mitä en esim. oo vuoteen tai pariinkaan pitänyt, mutten silti raaski heittää niitä menemään. :D "Jos niitä joskus tarvitsee!"- periaatteella mennään! :) Oli kyllä kauheeta huomata eilen kuinka paljon tota tavaraa oikeasti on ja suurin osa niistä on kaapin perällä koko ajan. Vaatekaappikin tosiaan on nyt täynnä ja mulla on vielä pyykkinaru täynnä ja toi mun iso kirjotuspöytä täynnä niitä vaatteita, ja silti mulla ei ikinä ole mitään päälle pantavaa. Ja nytkin kuolaan vaan uusia vaatteita! Perusnainen? :D
On muuten tää mun unirytmi ihan päin peppua, valvon aina myöhään ja nukun koko päivän, esim. ti aamuna tulin kotiin joskus 3 yöllä ja sitten nukuin koko tiistain ohitse, tosin oli mulla herätyksiä, mutta aina sammutin ne kun en jaksanut nousta.Loppujen lopuksi heräsinkin sitten 22 illalla ja jos olisin ollut fiksu olisin vaan jatkanut suoraan aamuun asti nukkumista, mutta ei piti nousta ja mennä kattomaan telkkaria ja sieltähän ei mitään edes tullut, mutta silti piti mennä. No eihän mua enää väsyttänyt. Suunnittelin sillon jo kovasti siivoomista, mutten saanut mitään aikaseksi. Kaverikin soitti 4 jälkeen ke aamuna että nukunko kun hän heräsi äsken. : D No siinä sitten käytiin suihkussa ja mentiin tohon läheiselle huoltoasemalle kahville kun ei muutakaan tekemistä ollut. : D Siinä istuttiin joku parisen tuntia jonka jälkeen tulin kotiin siivoomaan. Yritettiin pysyä iltaan asti hereillä jotta saadaan unirytmi korjattua, no empä taas onnistunut. Kun kaverin puhelimeen ei saanut yhteyttä ajattelin että noniin hän on nukahtanut ja mun pitää sinnitellä pari tuntia yksin hereillä ja tunnetusti siitä ei ikinä tulee mitään. Eikä tullut nytkään. Nukahdin nimittäin puolen tunnin sisällä. :D Heräsin sitten taas 20 illalla meikit ja kaikki naamassa. No totta kai piti naama pestä yms. ja se piristi ja olinkin sitten taas pari tuntia hereillä. :/ No onneksi loppu hyvin kaikki hyvin. Heräsin aamulla kuuden jälkeen ja oon nyt tässä palloillut ja ihastellut tota säätä. Suunnitellut siivoavani ton pöydän, petivaatteet oon saanut peräti jo pesuun, mutta muuten tää homma ei nyt oikein tunnu edistyvän, mutta eiköhän tää tästä. :)
Ois kiva kyllä saada siivottua ihan kokonaan että olis kivempi palata kotiin, jos toi reissu nyt onnistuu. :) Ja ehkä tänne kehtaisi sitten joskus jonkun vaikka tuodakkin, kun huone ei ole kun pommin jäliltä! ;)
Ompas tästä taas tullut pitkä teksti, mutta hei ehdotelkaa nyt mistä kirjoittaisin mielipidetekstejä, kun niitä on niin kiva kirjotella! Mun mielestä niitä on ehkä kivempi lukeakkin. :) Tähän perään voisin laittaa muutaman biisin, mitkä on tällä hetkellä mun lemppareita ja soi koko ajan mun päässä. :D
<3
<3
Tän kuulin kerran sattumalta ja sen jälkeen tää on soinut päässä :D
Tää on uusimpia biisejä mun soittolistalla, bongasin tän vahingossa youtubesta joskus.
Kuunnelkaas näiden poikien musiikkia! Ihan mahtavaa settiä!
PS: Ette ikinä arvaa mitä heti ku olin julkaissut tän tekstin niin se osa saapui ovelle! Jes nyt vielä kun iskä kerkeisi sen vaihtamaan tänään! Ihanaa mä pääsen pohjoseen! <3 Olempas onnellinen! :)
torstai 11. heinäkuuta 2013
Teinit
Pakko kirjottaa tästä aiheesta, koska nämä teinit on nyt alkaneet ärsyttämään niin että saan kohta jonkun hermoromahduksen. : D Työn puolesta siis tapaan monenlaisia ihmisiä ja näkeehän niitä muutenkin tuolla pitkin kyliä. Kesä varsinkin on saanut nää teinit liikkumaan yömyöhään ja sekoilemaan vielä pahemmin.
Ei mua haittaa jos teinit tulee mun työpaikalle istuskelemaan ostamatta mitään, kuhan on nätisti ja ei syö/juo omia eväitä. Tai sotke, mutta sekin on liikaa pyydetty, karkkiaskit,kahvikupit ja kaikki pitää silputa niin pieniksi paloiksi että niitä oikein ärsyttää siivota kun silppua on lattialla,penkeillä ja pöydällä. Nyt uutena juttuna teinit on keksineet sen että vessan ovet laitetaan lukkoon ja kiivetään yläkautta pois. Hitsi kun on hauskaa! :) Tai tyhjennetään roskikset vessanpönttöön, revitään käsipaperi telineet seinistä ja mitä vielä! -.- Ja pelikoneillakin on pakko pelata koko ajan vaikka kielletään, mutta kun käännät selkäsi teinit on taas pelaamassa. Ja kun käyt huomauttamassa asiasta ja pyydät poistumaan jos on häiriöksi eikä mitään meinaa ostakkaan niin saa kuunnella sitä pään aukomista. Aina minä olen se vittumainen myyjä, mutta työtänihän mä vaan teen. :D Mutta sekin on huomattu että jos olet naispuolinen ja käyt sanomassa asiasta niin ei välttämättä mitään reaktiota ja vaan pään aukomista, mutta jos miespuolinen työkaveri sattuu sanomaan tai vähän ärähtämään niin juostaan karkuun. En tiedä johtuuko sekin sitten siitä, että ei meillä nyt kuitenkaan ole niin montaa vuotta ikäeroa niin ne uskaltaa aukoa päätänsäkin mulle. Tosin olen kuullut samaa muiltakin naispuolisilta työntekijöiltä.
Nyt pari yötä sitten tuli taas tämä vakio teinilauma riehumaan ja esittämään astetta kovempaa kuin onkaan, niin mulla palo lopullisesti kiinni. Voi sitä pään aukomisen määrää ja kun me pelkät myyjät emme porttikieltoja saa antaa. Sanoin kyllä näille kyseisille teineille että teinä miettisin kaksi kertaa miten käyttäytyy sillä jos tarpeeksi moni vie asiaa eteenpäin niin varmasti kohta napsahtaa porttikielto. Meni kyllä teinit vähäksi aikaa hiljaseksi, mutta jatko pään aukomista. Voi voi.. okei joo murrosikä, ymmärrän, mutta en mäkään nyt noin paha ollut, me siivottiin jälkemme kun jossain istuttiin ja ei olisi tullut kuuloonkaan että kukaan meistä olisi ollut aamulla neljän aikaan ulkona hillumassa. Ja ainakin mulle oli noloa jos mun "seurueelle" tultiin huomauttamaan jostain, mutta näille nykyajan teineille se on kuin bensaa liekkeihin. Tulee sellanen olo että hitto eikö näiden vanhemmat oikeesti välitä yhtään missä niiden lapset viilettää, mitä tekemässä ja kenen kanssa. Huvittavinta on kun ei noi teinit itse sitä tajua kuin tyhmältä noiden käyttäytyminen näyttää kaikkien mielestä. Ne on olevinaan niin aikuista ja coolia, mutta oikeasti kaikki vaan nauraa niille. Tähän voi todeta taas että joukossa tyhmyys tiivistyy. :)
Ja sitten on kans tää teinien pukeutuminen, tosta alta olevasta kuvastakin jo vähän näkee mihin viittaan. Ei ton ikäsenä, eikä oikeestaa kyllä millonkaan tarvii pitää mitään hameita mitkä on justiinsa vesirajalla, jumalattomia korkoja ja "herutuspaitoja" : D Ehkä se teineistä näyttää hienolta, mutta me vanhemmat katotaan ainakin vaan et ei hitto toi on taas tollanen helppo nakki ja haluaa huomiota. Noloa on myös se kun näkee näin pukeutuneen teinin umpikännissä ojan pohjalla takapuoli vilkkuen oksentamassa, se on hieno näky. :)
Mutta jos nyt joku teini tämän lukaisi, niin miettikää vähän miten käyttäydytte! :D
Pitäis jatkaa nukkumista kun yövuoro kutsuu vielä kolmena yönä, oivoi vasta 1/4 takana. Toivottavasti tää teksti on nyt jotenkin helppo lukuista ja sain kaikki ajatukset ylös, mutta kun alan taas olemaan niin väsynyt, että ei oikein ajatus kulje kunnolla. :D
Adios!
Ei mua haittaa jos teinit tulee mun työpaikalle istuskelemaan ostamatta mitään, kuhan on nätisti ja ei syö/juo omia eväitä. Tai sotke, mutta sekin on liikaa pyydetty, karkkiaskit,kahvikupit ja kaikki pitää silputa niin pieniksi paloiksi että niitä oikein ärsyttää siivota kun silppua on lattialla,penkeillä ja pöydällä. Nyt uutena juttuna teinit on keksineet sen että vessan ovet laitetaan lukkoon ja kiivetään yläkautta pois. Hitsi kun on hauskaa! :) Tai tyhjennetään roskikset vessanpönttöön, revitään käsipaperi telineet seinistä ja mitä vielä! -.- Ja pelikoneillakin on pakko pelata koko ajan vaikka kielletään, mutta kun käännät selkäsi teinit on taas pelaamassa. Ja kun käyt huomauttamassa asiasta ja pyydät poistumaan jos on häiriöksi eikä mitään meinaa ostakkaan niin saa kuunnella sitä pään aukomista. Aina minä olen se vittumainen myyjä, mutta työtänihän mä vaan teen. :D Mutta sekin on huomattu että jos olet naispuolinen ja käyt sanomassa asiasta niin ei välttämättä mitään reaktiota ja vaan pään aukomista, mutta jos miespuolinen työkaveri sattuu sanomaan tai vähän ärähtämään niin juostaan karkuun. En tiedä johtuuko sekin sitten siitä, että ei meillä nyt kuitenkaan ole niin montaa vuotta ikäeroa niin ne uskaltaa aukoa päätänsäkin mulle. Tosin olen kuullut samaa muiltakin naispuolisilta työntekijöiltä.
Nyt pari yötä sitten tuli taas tämä vakio teinilauma riehumaan ja esittämään astetta kovempaa kuin onkaan, niin mulla palo lopullisesti kiinni. Voi sitä pään aukomisen määrää ja kun me pelkät myyjät emme porttikieltoja saa antaa. Sanoin kyllä näille kyseisille teineille että teinä miettisin kaksi kertaa miten käyttäytyy sillä jos tarpeeksi moni vie asiaa eteenpäin niin varmasti kohta napsahtaa porttikielto. Meni kyllä teinit vähäksi aikaa hiljaseksi, mutta jatko pään aukomista. Voi voi.. okei joo murrosikä, ymmärrän, mutta en mäkään nyt noin paha ollut, me siivottiin jälkemme kun jossain istuttiin ja ei olisi tullut kuuloonkaan että kukaan meistä olisi ollut aamulla neljän aikaan ulkona hillumassa. Ja ainakin mulle oli noloa jos mun "seurueelle" tultiin huomauttamaan jostain, mutta näille nykyajan teineille se on kuin bensaa liekkeihin. Tulee sellanen olo että hitto eikö näiden vanhemmat oikeesti välitä yhtään missä niiden lapset viilettää, mitä tekemässä ja kenen kanssa. Huvittavinta on kun ei noi teinit itse sitä tajua kuin tyhmältä noiden käyttäytyminen näyttää kaikkien mielestä. Ne on olevinaan niin aikuista ja coolia, mutta oikeasti kaikki vaan nauraa niille. Tähän voi todeta taas että joukossa tyhmyys tiivistyy. :)
Ja sitten on kans tää teinien pukeutuminen, tosta alta olevasta kuvastakin jo vähän näkee mihin viittaan. Ei ton ikäsenä, eikä oikeestaa kyllä millonkaan tarvii pitää mitään hameita mitkä on justiinsa vesirajalla, jumalattomia korkoja ja "herutuspaitoja" : D Ehkä se teineistä näyttää hienolta, mutta me vanhemmat katotaan ainakin vaan et ei hitto toi on taas tollanen helppo nakki ja haluaa huomiota. Noloa on myös se kun näkee näin pukeutuneen teinin umpikännissä ojan pohjalla takapuoli vilkkuen oksentamassa, se on hieno näky. :)
Mutta jos nyt joku teini tämän lukaisi, niin miettikää vähän miten käyttäydytte! :D
Pitäis jatkaa nukkumista kun yövuoro kutsuu vielä kolmena yönä, oivoi vasta 1/4 takana. Toivottavasti tää teksti on nyt jotenkin helppo lukuista ja sain kaikki ajatukset ylös, mutta kun alan taas olemaan niin väsynyt, että ei oikein ajatus kulje kunnolla. :D
Adios!
perjantai 5. heinäkuuta 2013
Sormista sakset
Mahtava otsikko, älkää kysykö.. ;) :DD
Kiireinen viikko on näkynyt hiljaisuutena täällä blogin puolella. Viime viikko painettiin melkein joka päivä töitä parin tunnin unilla, kun oli niin paljon tekemistä ennen sunnuntaita. Sunnuntaina oli siis mun veljen rippijuhlat. Juhlat meni hyvin ja oli ihanaa nähdä myös enoa, kummia ja serkkua jotka Pohjanmaalta tänne pääsi! Suunniteltiin kun mulla on 10 päivää lomaa vielä ennen kun koulu alkaa jos saisin pikkuveljen tai jonkun kaverin puhuttua ympäri että lähdettäisiin Kalajoelle! Mä niin haluan, mutta en haluaisi yksin ajaa tota matkaa kuitenkaan.. :( Kyllähän sen yksinkin voisi ajaa, mutta ois se matkaseura aina plussaa. :) Enolla ja kummilla oli hirveet suunnitelmat mihin ne mua siellä raahais, ne kyllä kuulosti kivalta. :D Plussana vielä mun kummi ois samaan aikaan lomalla. ;)
Nytkin olis tiedossa vaan töitä, tässä pari päivää oon vapaillu, ihanaa ku ei oo tarvinnu juosta ku päätön kana joka paikkaan. Tosin nyt taas viikonloppu töissä, olisin halunnu vielä vapailla! :D No rahantuloa ei voi estää!:D Pitäis kyllä nukkua vielä ku ysiltä pitää kuitenkin herätä, mutta on vaan semmonen jumitus olo. :D Kattoo nyt mitä näistä öistä tulee, kun pitäisi opettaa uutta työntekijääkin jossain välissä ja kuitenkin viikonloppu ja summer up ja kaikki niin ei oo mitenkään rauhallinen viikonloppu tiedossa. :D
Oon niiiiiiin hurahtanu noihin sarja-bokseihin, tilaan niitä koko ajan. :D Viikko sitten tilasin taas vähän Csi Las Vegasia ja New Yorkkia. :D Mun on pakko saada ne kaikki! :D Mulla on kohta yks hylly täynnä noita ja haluun lisää! :D Noita on vaan kivempi kattoa ku jotain leffoja tai telkkaria. :D No eipä meillä oikeen muutenkaan telkkarin eteen pääse, eikä sieltä edes tule nykyään kun ihan pari ohjelmaa mitä voisi kattoa. :D Nytkin oon heräämisestä asti kattonu Csi Ny, sain vihdoin ja viimein eilen katottua Criminal Minds 3. kauden! :D Se on vaan niin ihanaa ennen nukkumaanmenoa kattoa pari jaksoa jotain sarjaa. :D
Isosiskokin lähti tossa torstai aamuna Lontooseen, toivottavasti se nyt tuo mulle sieltä tuliaisia. ;) Mä en ainakaan uskaltais lähteä yksin ulkomaille, hui!
Pitäis vissiin ostaa joskus uus patjakin, kun mulla on nykyään aina selkä helkutin kipeä kun herään, no onhan tää patjaki varmaa yli 20- vuotta vanha. :DD Joskus kun senkin sais aikaseksi. :D
Tilasin muuten yhen tommossen kirjan itelleni, se on pari vuotta vanha, tollanen "rikoskirja" :D Ton takakannen perusteella sen ostikin kun se kuulosti kivalle, ja ei ollu kallis. Kattoo nyt millon senkin saa luettua ku en oikeen moneen vuoteen oo osannu lukea mitään muuta ku Aku Ankkoja :D No ehkä jos toi nyt on oikein hyvä kirja ni se vie mennessään. Toivottavasti. :D
Kattelin tossa syksyn lukujärjestystä, hurjan pitkiä päiviä joka päivä! Ärsyttävää ku en muista enää että oliko se ekassa jaksossa ku pääsisin 12 joka päivä vai miten. Ja ärsyttävää kun en pääse koulun sähköpostiin tai Winhaan! ÄRGH! : D Kuitenkin menny taas salasana vanhaks.. -.-
Kai se pitäis jotain käydä syömässä ja katsoa pari jaksoa Csi:tä ja jatkaa unia, jotta jaksaa taas yön tehdä töitä! :D
Kiireinen viikko on näkynyt hiljaisuutena täällä blogin puolella. Viime viikko painettiin melkein joka päivä töitä parin tunnin unilla, kun oli niin paljon tekemistä ennen sunnuntaita. Sunnuntaina oli siis mun veljen rippijuhlat. Juhlat meni hyvin ja oli ihanaa nähdä myös enoa, kummia ja serkkua jotka Pohjanmaalta tänne pääsi! Suunniteltiin kun mulla on 10 päivää lomaa vielä ennen kun koulu alkaa jos saisin pikkuveljen tai jonkun kaverin puhuttua ympäri että lähdettäisiin Kalajoelle! Mä niin haluan, mutta en haluaisi yksin ajaa tota matkaa kuitenkaan.. :( Kyllähän sen yksinkin voisi ajaa, mutta ois se matkaseura aina plussaa. :) Enolla ja kummilla oli hirveet suunnitelmat mihin ne mua siellä raahais, ne kyllä kuulosti kivalta. :D Plussana vielä mun kummi ois samaan aikaan lomalla. ;)
Nytkin olis tiedossa vaan töitä, tässä pari päivää oon vapaillu, ihanaa ku ei oo tarvinnu juosta ku päätön kana joka paikkaan. Tosin nyt taas viikonloppu töissä, olisin halunnu vielä vapailla! :D No rahantuloa ei voi estää!:D Pitäis kyllä nukkua vielä ku ysiltä pitää kuitenkin herätä, mutta on vaan semmonen jumitus olo. :D Kattoo nyt mitä näistä öistä tulee, kun pitäisi opettaa uutta työntekijääkin jossain välissä ja kuitenkin viikonloppu ja summer up ja kaikki niin ei oo mitenkään rauhallinen viikonloppu tiedossa. :D
Oon niiiiiiin hurahtanu noihin sarja-bokseihin, tilaan niitä koko ajan. :D Viikko sitten tilasin taas vähän Csi Las Vegasia ja New Yorkkia. :D Mun on pakko saada ne kaikki! :D Mulla on kohta yks hylly täynnä noita ja haluun lisää! :D Noita on vaan kivempi kattoa ku jotain leffoja tai telkkaria. :D No eipä meillä oikeen muutenkaan telkkarin eteen pääse, eikä sieltä edes tule nykyään kun ihan pari ohjelmaa mitä voisi kattoa. :D Nytkin oon heräämisestä asti kattonu Csi Ny, sain vihdoin ja viimein eilen katottua Criminal Minds 3. kauden! :D Se on vaan niin ihanaa ennen nukkumaanmenoa kattoa pari jaksoa jotain sarjaa. :D
Isosiskokin lähti tossa torstai aamuna Lontooseen, toivottavasti se nyt tuo mulle sieltä tuliaisia. ;) Mä en ainakaan uskaltais lähteä yksin ulkomaille, hui!
Pitäis vissiin ostaa joskus uus patjakin, kun mulla on nykyään aina selkä helkutin kipeä kun herään, no onhan tää patjaki varmaa yli 20- vuotta vanha. :DD Joskus kun senkin sais aikaseksi. :D
Tilasin muuten yhen tommossen kirjan itelleni, se on pari vuotta vanha, tollanen "rikoskirja" :D Ton takakannen perusteella sen ostikin kun se kuulosti kivalle, ja ei ollu kallis. Kattoo nyt millon senkin saa luettua ku en oikeen moneen vuoteen oo osannu lukea mitään muuta ku Aku Ankkoja :D No ehkä jos toi nyt on oikein hyvä kirja ni se vie mennessään. Toivottavasti. :D
Kattelin tossa syksyn lukujärjestystä, hurjan pitkiä päiviä joka päivä! Ärsyttävää ku en muista enää että oliko se ekassa jaksossa ku pääsisin 12 joka päivä vai miten. Ja ärsyttävää kun en pääse koulun sähköpostiin tai Winhaan! ÄRGH! : D Kuitenkin menny taas salasana vanhaks.. -.-
Kai se pitäis jotain käydä syömässä ja katsoa pari jaksoa Csi:tä ja jatkaa unia, jotta jaksaa taas yön tehdä töitä! :D
sunnuntai 23. kesäkuuta 2013
Koulutus
Koulutuksella on nyky maailmassa aika iso rooli. Mulle on kanssa ollut todella tärkeää saada ammatti josta pidän ja työlistymismahdollisuus on suht hyvä. Palkalla ei ole oikeastaan ikinä ole ollut mulle niin suurta merkitystä kuin se että viihdyn työssäni. Mua harmittaa tosi paljon se että en ylä-asteella keskittynyt opintoihin niin hyvin kuin olisin voinut, jätin lukematta kokeisiin yms. Edelleenkään en osaa ajoissa lukea tentteihin, vaan se lukeminen jää aina viimeselle illalle. Välillä tosin saatan innostua pänttäämään ihan kunnolla, varsinkin jos aihe on mielenkiintoinen.
Mua harmittaa hirveästi kuulla juttuja kuinka joku jää luokalleen, no eihän sille mitään voi jos esim. kyse on pahasta oppimisvaikeudesta tai että on kolarin takia joutunut olemaan koulusta niin paljon pois että ei pääse luokaltaan. Mutta se että sä tahallaan pilaat sun tulevaisuuden, on todella tyhmää. Peruskoulun opinnot vaikuttaa kuitenkin paljon siihen mihin pääset opiskelujasi jatkamaan ja mihin ammattiin päädyt. Kyllähän niitäkin arvosanoja on mahdollisuus korottaa, mutta miksei voi kerralla tehdä kunnolla? Ammattikoulussa sun opintoja seurataan koko ajan tosi tarkasti, kuitenkin heidän pitää ilmoittaa Kelaan miten opinnot sujuu jotta he tietävät miten maksaa tukia yms. Jo pienistä poissaoloista joudutaan keskustelemaan koulutuspäälikön kanssa tai vähintään ryhmänohjaajan kanssa. Kysellään kiinnostaako ala enää, mistä poissaolot johtuu, miten niitä voisi ehkäistä.
Itse oon ainakin tosi ylpeä itsestäni että kohta kuusi vuotta peruskoulun jälkeen mulla on kohta kaksi ammattia. Kaikilla ei mene yhtä hyvin, tiedän muutamia saman ikäisiä joilla ei ole vielä yhtään ammattia. Silti olisin voinut panostaa enemmän opiskeluun. Ja toivon että pystyn viimeisen vuoden aikana siihen, kuitenkin kun on erikoistumisvuosi ja käydään asioita jotka mua oikeasti kiinnostaa. En kyllä voisi omalle kohdalle ajatella sitä että mulla ei nyt olisi vielä yhtään ammattia tai työpaikkaa. Harkitsin kyllä ylä-asteen jälkeen välivuoden pitämistä, mutta onneksi en pitänyt. Onneksi jatkoin suoraan opiskeluja, välivuoden jälkeen tuskin olisi hirveästi kiinnostanut koulussa istua.
Kokkipuolen käyminen oli kyllä sinäänsä hyvä idea, opin syömään sellaisia ruokia joita en aikaisemmin voinut sietää, opin laittamaan jotenkin ruokaa, opin yhdistelemään sellaisia asioita joita en muuten olisi tajunnut ja tapasin mahtavia tyyppejä! Pitäisi kyllä saada joskus porukka kasaan ja nähdä koko porukalla kun työssäoppimisen jälkeen missasin viime näkemisen. :( Ja tietenkin kokkipuolen harjoittelujen kautta mulle avautu työpaikka. Ensin se oli semmosta teen tätä nyt kun ei muutakaan ole, mutta nykyään viihdyn työssäni, mulla on loistavat työkaverit ja vakio asiakkaat on mukavia. :) Oonhan mä kuitenkin ollut tuolla jo 2011 vuoden pääsisäisestä asti, okei olin välissä pari kuukautta pois, mutta kuitenkin. :) Ja oon kyllä todennut että nää yövuorot on mulle se paras vuoro. En oo yhtä väsynyt mitä olisin jos tekisin kaikkia vuoroja sekaisin. Ja mua harmittaa etten pysty tekemään heinäkuuta pidemmälle yötä. Enää reilu kuukausi aikaa, sitten on palattava taas päivä vuoroihin. :( Mun mielestä on mukavaa kun kahvilavastaava aina kun ollaan samassa työvuorossa tai kun nähdään kertoo kuinka palveluhenkinen olen ja haluaa aina pitää mut kassalla sen takia, ja mua on mukavaa kuunnella kun osaan keskustella asiakkaiden kanssa jos he alkavat juttelemaan jostain. Nyt kun olin juhannuksena töissä moni asiakas nauroi että ompa meidät koulutettu hyvin ja että ei ole yhtä mukaviin asiakaspalvelijoihin vielä törmännyt, sillä kun asiakas oli lähdössä huikkasin vielä perään että "hyvää juhannusta ja turvallista matkaa." :D On se mukavaa saada positiivista palautetta asiakkailta. :)
Lähihoitaja puoli on taas tuntunut heti oikealta, varsinkin päiväkoti harjoittelun jälkeen. :) Oon aina halunnut työn jossa pääsee ihmisten kanssa tekemisiin ja tää on just semmosta unelmaduunia! Pääsee lähelle ihmisiä. Ainut yllätys vaan oli että lähihoitajilla on hirmu paljon paperitöitä. Kaikesta pitää täyttää jonkun näkönen paperi. Oon todella paljon kuullut että sovin hoitajan työhön hyvin koska olen rauhallinen ja saan omalla rauhallisuudella rauhoitettua asiakkaan. Kaikista harjoittelupaikoista olen kuullut etteivät he voisi kuvitella minua vihaisena. :D Ainut ongelma mulla on vaan lähihoitaja puolella ollut toi lääkepuoli, oon sen suhteen aika epävarma, ja toisaalta ihan ymmärrettävää opiskelijalta ja kokemushan siinä auttaa. Jos on täytynyt pistää insuliinia varmistan aina joltakin työntekjältä että olenhan nyt pistämässä oikean kokoista annosta ja selaan vielä vihkoa paljon on pistetty muina päivinä. Insuliinin pistäminen nyt on suht helppoa, ensimmäiset kerrat uuden asiakkaan kanssa vaan jännittää. Muistan ne ensimmäiset kerrat kun piti pistää kun ihan kädet tärisi ja ajattelin ettei tästä mitään tule. :D Toisaalta en malta odottaa että pääseen päiväkotiin töihin, mutta silti on haikeaa jättää nykyinen työpaikka joskus taakseen. Sen jälkeen kun aloitin hoitopuolen olen huomannut itsestä sen että tarkkailen todella paljon ihmisiä, heidän kävelyä jne. Ja jos näen jonkun pyörätuolissa tai keppien kanssa pohdin vaihtoehtoja joista hän olisi ne voinut saada. Suosittelen hoitoalaa kaikille joita vähänkin kiinnostaa ihmisten kanssa työskentely, toki sitä aluksi on vähän arka, mutta jos tykkää ihmisten auttamisesta niin tää on ihan oikea työ! :) Ja mun mielestä on ollut iso kunnia olla työskentelemässä veteraanien parissa! Vihdoin minä olen pystynyt tekemään heitä varten jotain.
Mua on huvittanut aika paljon lähipäivinä se että meiän suvussa alkaa nyt olemaan aika paljon hoitoalan työntekijöitä. Mun sisko ja yks serkku on hoitoalalla, ja minä ja toinen serkku luetaan hoitoalaa. Kaikki naispuoliset serkukset on melkein hoitoalalla. :D Kun tätä mietin alko mulla kummitelemaan mielessä ne papin sanat papan hautajaisissa. " Isänne opetti lapsenlapsille empatiaa, toisten hyväksymistä ja auttamista." Mun mielestä se oli kauniisti sanottu ja piti kyllä paikkaansa. Pappa opetti meille että ihmiset pitää hyväksyä sellaisena kuin ovat ja jos apua tarvitaan niin sitä annetaan. :)
Tästä seuraavasti viikosta on tulossa hirmu kiireinen, viikon päästä on veljen rippijuhlat ja sitä ennen mulla on vain kaksi vapaapäivää ja pitäisi siivota ja kaikkea muuta. Tänään on kyllä jo alotettava siivoamista ja yritettävä pitää tää mun huone siistinä viikon ajan, aika haastavaa kyllä. :D
Mua harmittaa hirveästi kuulla juttuja kuinka joku jää luokalleen, no eihän sille mitään voi jos esim. kyse on pahasta oppimisvaikeudesta tai että on kolarin takia joutunut olemaan koulusta niin paljon pois että ei pääse luokaltaan. Mutta se että sä tahallaan pilaat sun tulevaisuuden, on todella tyhmää. Peruskoulun opinnot vaikuttaa kuitenkin paljon siihen mihin pääset opiskelujasi jatkamaan ja mihin ammattiin päädyt. Kyllähän niitäkin arvosanoja on mahdollisuus korottaa, mutta miksei voi kerralla tehdä kunnolla? Ammattikoulussa sun opintoja seurataan koko ajan tosi tarkasti, kuitenkin heidän pitää ilmoittaa Kelaan miten opinnot sujuu jotta he tietävät miten maksaa tukia yms. Jo pienistä poissaoloista joudutaan keskustelemaan koulutuspäälikön kanssa tai vähintään ryhmänohjaajan kanssa. Kysellään kiinnostaako ala enää, mistä poissaolot johtuu, miten niitä voisi ehkäistä.
Itse oon ainakin tosi ylpeä itsestäni että kohta kuusi vuotta peruskoulun jälkeen mulla on kohta kaksi ammattia. Kaikilla ei mene yhtä hyvin, tiedän muutamia saman ikäisiä joilla ei ole vielä yhtään ammattia. Silti olisin voinut panostaa enemmän opiskeluun. Ja toivon että pystyn viimeisen vuoden aikana siihen, kuitenkin kun on erikoistumisvuosi ja käydään asioita jotka mua oikeasti kiinnostaa. En kyllä voisi omalle kohdalle ajatella sitä että mulla ei nyt olisi vielä yhtään ammattia tai työpaikkaa. Harkitsin kyllä ylä-asteen jälkeen välivuoden pitämistä, mutta onneksi en pitänyt. Onneksi jatkoin suoraan opiskeluja, välivuoden jälkeen tuskin olisi hirveästi kiinnostanut koulussa istua.
Kokkipuolen käyminen oli kyllä sinäänsä hyvä idea, opin syömään sellaisia ruokia joita en aikaisemmin voinut sietää, opin laittamaan jotenkin ruokaa, opin yhdistelemään sellaisia asioita joita en muuten olisi tajunnut ja tapasin mahtavia tyyppejä! Pitäisi kyllä saada joskus porukka kasaan ja nähdä koko porukalla kun työssäoppimisen jälkeen missasin viime näkemisen. :( Ja tietenkin kokkipuolen harjoittelujen kautta mulle avautu työpaikka. Ensin se oli semmosta teen tätä nyt kun ei muutakaan ole, mutta nykyään viihdyn työssäni, mulla on loistavat työkaverit ja vakio asiakkaat on mukavia. :) Oonhan mä kuitenkin ollut tuolla jo 2011 vuoden pääsisäisestä asti, okei olin välissä pari kuukautta pois, mutta kuitenkin. :) Ja oon kyllä todennut että nää yövuorot on mulle se paras vuoro. En oo yhtä väsynyt mitä olisin jos tekisin kaikkia vuoroja sekaisin. Ja mua harmittaa etten pysty tekemään heinäkuuta pidemmälle yötä. Enää reilu kuukausi aikaa, sitten on palattava taas päivä vuoroihin. :( Mun mielestä on mukavaa kun kahvilavastaava aina kun ollaan samassa työvuorossa tai kun nähdään kertoo kuinka palveluhenkinen olen ja haluaa aina pitää mut kassalla sen takia, ja mua on mukavaa kuunnella kun osaan keskustella asiakkaiden kanssa jos he alkavat juttelemaan jostain. Nyt kun olin juhannuksena töissä moni asiakas nauroi että ompa meidät koulutettu hyvin ja että ei ole yhtä mukaviin asiakaspalvelijoihin vielä törmännyt, sillä kun asiakas oli lähdössä huikkasin vielä perään että "hyvää juhannusta ja turvallista matkaa." :D On se mukavaa saada positiivista palautetta asiakkailta. :)
Lähihoitaja puoli on taas tuntunut heti oikealta, varsinkin päiväkoti harjoittelun jälkeen. :) Oon aina halunnut työn jossa pääsee ihmisten kanssa tekemisiin ja tää on just semmosta unelmaduunia! Pääsee lähelle ihmisiä. Ainut yllätys vaan oli että lähihoitajilla on hirmu paljon paperitöitä. Kaikesta pitää täyttää jonkun näkönen paperi. Oon todella paljon kuullut että sovin hoitajan työhön hyvin koska olen rauhallinen ja saan omalla rauhallisuudella rauhoitettua asiakkaan. Kaikista harjoittelupaikoista olen kuullut etteivät he voisi kuvitella minua vihaisena. :D Ainut ongelma mulla on vaan lähihoitaja puolella ollut toi lääkepuoli, oon sen suhteen aika epävarma, ja toisaalta ihan ymmärrettävää opiskelijalta ja kokemushan siinä auttaa. Jos on täytynyt pistää insuliinia varmistan aina joltakin työntekjältä että olenhan nyt pistämässä oikean kokoista annosta ja selaan vielä vihkoa paljon on pistetty muina päivinä. Insuliinin pistäminen nyt on suht helppoa, ensimmäiset kerrat uuden asiakkaan kanssa vaan jännittää. Muistan ne ensimmäiset kerrat kun piti pistää kun ihan kädet tärisi ja ajattelin ettei tästä mitään tule. :D Toisaalta en malta odottaa että pääseen päiväkotiin töihin, mutta silti on haikeaa jättää nykyinen työpaikka joskus taakseen. Sen jälkeen kun aloitin hoitopuolen olen huomannut itsestä sen että tarkkailen todella paljon ihmisiä, heidän kävelyä jne. Ja jos näen jonkun pyörätuolissa tai keppien kanssa pohdin vaihtoehtoja joista hän olisi ne voinut saada. Suosittelen hoitoalaa kaikille joita vähänkin kiinnostaa ihmisten kanssa työskentely, toki sitä aluksi on vähän arka, mutta jos tykkää ihmisten auttamisesta niin tää on ihan oikea työ! :) Ja mun mielestä on ollut iso kunnia olla työskentelemässä veteraanien parissa! Vihdoin minä olen pystynyt tekemään heitä varten jotain.
Mua on huvittanut aika paljon lähipäivinä se että meiän suvussa alkaa nyt olemaan aika paljon hoitoalan työntekijöitä. Mun sisko ja yks serkku on hoitoalalla, ja minä ja toinen serkku luetaan hoitoalaa. Kaikki naispuoliset serkukset on melkein hoitoalalla. :D Kun tätä mietin alko mulla kummitelemaan mielessä ne papin sanat papan hautajaisissa. " Isänne opetti lapsenlapsille empatiaa, toisten hyväksymistä ja auttamista." Mun mielestä se oli kauniisti sanottu ja piti kyllä paikkaansa. Pappa opetti meille että ihmiset pitää hyväksyä sellaisena kuin ovat ja jos apua tarvitaan niin sitä annetaan. :)
Tästä seuraavasti viikosta on tulossa hirmu kiireinen, viikon päästä on veljen rippijuhlat ja sitä ennen mulla on vain kaksi vapaapäivää ja pitäisi siivota ja kaikkea muuta. Tänään on kyllä jo alotettava siivoamista ja yritettävä pitää tää mun huone siistinä viikon ajan, aika haastavaa kyllä. :D
lauantai 22. kesäkuuta 2013
Oudot tavat, tottumukset ja ärsytykset
Eli aattelin tehä tällässen listan mihin listaan mun mielestä outoja tapoja,tottumuksia ja asioita jotka mua ärsyttää. :D
- Se että musiikkivideoissa on vaan itse artisti joka heiluu samalla kun laulaa, tää vaan ärsyttää mua jostain syystä. : D
- Mun on pakko pestä hampaat kaksi kertaa peräkkäin, jos en kerkeä musta tuntuu että ne on tosi likaiset Ja lopuksi pitää vielä irvistää peilille. :D
- Kun laitan ripsaria mun on pakko laittaa ensin oikean silmän yläripset ja sitten vasemman, jonka jälkeen laitan oikean silmän alaripset ja sitten taas vasemman. Ja alaripset pitää laittaa niin että ripsaria laitetaan ns. alakautta. : D
- Mun on pakko laittaa aina meikatessa musiikkia soimaan tai joku ohjelma taustalle. :D
- En voi syödä tomaattia,kurkkua tai paprikaa mikä on ollut jääkaapissa edes tunnin ilman minkään näköistä suojaa. :D Itse pilkon niitä vaan sitä mukaan kun syön tai suojaan ne kelmulla kun laitan jääkaappiin. : D
- En tykkää niistä poimusipseistä vai mitä ne on : D sileät on mun mielestä paremman makusia ja niitä on kivempi syödä. : D
- Kun lähden kotoa mun on pakko suihkauttaa vielä hajuvettä uudestaan ennen kuin astun ovesta ulos. Ja muutenkin sitä pitää lisätä parin tunnin välein. :D
- Kun niistän mulla on pakko olla peili lähellä. :D
- Jos nukun ilman ponnaria se on katastrofi! :D
- Autolla ajaessani motarilla ja valtateillä popitan ihan täysillä musiikkia kun oon yksin,mutta kun ajan tuolla kylillä niin volat on oltava pienemmällä, koska mua nolottaa jos se musiikki kuuluu ulos. :D
- Jos en ole töissä mulla on pakko olla joku koru koska muuten on orpo olo. :D
- Jos joudun heräämään herätyskelloon en pysty syömään aamupalaa, mutta kun saan herätä sillon kun itse haluan voin syödä heti. :D
- Kanan kanssa on pakko olla riisiä, tai vähintään perunamuussia :D
- Mandariinissa pitää olla ohuet kuoret, mieluiten myös appelsiinissa. Ja jos ne ei ole mehukkaita en voi syödä niitä. :D
- Mua kuvottaa mandariinien siemenet, en tiiä edes että miksi :D
- Tomaatti kuuluu leivän päälle, samoin kuin paprika, en voi syödä niitä edes salaatissa. :D
- Välillä on pakko saada aivan tuoretta vaaleaa leipää (vaikken normaalisti sitä juuri lainkaan syö), leivän päälle Oltermannia (!!!!) ja sitä vihreänpurkin piimää, nam nam! :D
- Salaatissa on pakko olla salaatinkastiketta!
- Aina kun menen nukkumaan puhelin on pakko laittaa lataukseen, tiedän ei oo hyvä juttu.. :D
- Välillä nautin siitä kun sähköt on pois :D
- Ihan sama menenkö yhdeksi yöksi vai viikoksi jonnekkin, mutta silti on pakko kirjoittaa lista mitä tarvitsen mukaan, että varmasti muistan kaiken. (siltikin välillä jotain jää) Jos joudun pakkaamaan ilman listaa pyörin tunnin ympyrää ennen kuin saan edes pakattua. :D
- Ennen kotoa lähtöä on pakko tarkistaa viis kertaa että on lompakko,puhelin ja avaimet.
- Nenäliinoja on pakko olla aina mukana. :D
- En enää osaa syödä kuin valkoisia puuroja (puurorasisti) :DD
- Vaikka hiusnaamioita ja tehohoitoaineita ei saisi käyttää kuin 1-2 kertaa viikossa käytän niitä aina kun pesen hiukset. :D
- Jos leivälle laittaa makkaraa siinä on oltava myös juustoa, mutta jos siinä on pelkästään juustoa silloin ei tarvitse makkaraa. :D
- En syö grillimakkaraa jos sitä ei ole käristetty kunnolla. :D
- Syön lettuja tooodella harvoin, silloin kun niitä syön niin pitää olla kermavaahtoa. :D
- Kun luettelen asioita lasken niitä samalla sormilla, ja se ärsyttää suuresti ainakin muutamaa. :D
- Jos mulle ehdotetaan jotain alan miettimään toisaalta joo, toisaalta ei, tääkin ärsyttää ihmisiä koska mun päätöksen teko kestää viis vuotta. :D
- Kun ajan yksin autoa kuuntelen ihan eri musiikkia kuin silloin kun mulla on kyydissä joku.
- Mun on pakko ostaa aina kalenteri vaikken oikeastaan tee sillä yhtään mitään. :D
- Deodorantin pitää tuoksua eikä olla sellasta hajutonta :D Ja en tykkää yhtään käyttää niitä roll on dödöjä :D
- Aina ennen töihin, kouluun tai johonkin menoa mun on varattava aikaa jumitukseen, saatan istua 10 min ja vaan tuijottaa jotain ja miettiä syntyjä syviä. :D Tää tapa on ollu jo niin pienestä ku muistan :D
- Kun ukkostaa ja oon kotona menen peiton alle "piiloon" :D
- Tää on tullut aika äskettäin, kun kaveri polttaa tupakkaa mun on pakko syödä purkkaa. :D
- Uskon horoskooppeihin vaikka tiedän että ne on ihan keksittyä juttua, silti saatan lukea useaan kertaan päivässä niitä. Mutta välillä ne osuu oikeasti todella lähelle! : D
- Mulla on penaalissa erikseen kyniä mitä lainaan ihmisille kun ne pyytää :D
- En nyt tiiä liityykö tää nyt hirveesti tähän, mutta tykkään oma tekemistä lahjoista enemmän, sillon tulee jotenkin semmonen olo että mua on oikeasti ajateltu.
- Jos käydään shoppailemassa jossain isommalla paikkakunnalla ja eksytään ostamaan namia, mun on pakko ostaa sellasta mitä ei täältä tuppukylästä saa. :D
- En tiiä onko tääkään toisaalta niin outo tapa, mutta poppari, mieluiten vielä voin makuinen ja valkosipuli dippi, nam nam!
- Jos ajan pitkiä matkoja autolla haluan jotain syötävää matkaan :D
- Mulla on joku pakkomielle hamstrata kaiken maailman rasvoja. :D Nyt oon sentää oppinu jo vähän hillitsemään tätä. :D
- Jos kynsilakat alkaa vähänkin lohkeilemaan ne on pakko poistaa mahdollisimman nopeasti. :D
- En voi sietää jos kynsi lohkeaa ja ei ole saksia lähellä. Ja jos leikkaan yhden kynnen niin on pakko leikata kaikki.
- Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa, mutten siivota jälkiäni. :D Sen takia sekin on jäänyt nykyään vähemmälle :D
- Kun ajan yksin autoa mun on pakko laulaa biisien mukana vaikken osaiskaan sanoja, keksin sitten omia. Tai jos en laula kiroan muita autoilijoita. :D
- Kun parkeeraan auton, niin mulla on pakko olla paljon tilaa, etten vahingossakaan kolhi kenenkään autoa, ja sen paikan pitää olla semmonen että siitä on helppo myös lähteä. Mielummin pakitn parkista pois kuin parkkiin. :D Ajan vaikka kilometrin päähän jos on pakko. :D
- En tykkää yhtään ajaa kaupungissa, alkaa vaan ahistamaan heti.
- Jos hiukset on oikein likaset ne pitää pestä kaksi kertaa :D
- Kun palaan reissusta en osaa purkaa kasseja heti, pyykit kyllä saan aika nopeasti kasseista pois, mutta muut purkuu sitä mukaa mitä tarvitsen. :D
- Mun huoneen verhot ei saa olla auki jos mun huone ei ole siisti ja sänky pedattu :D Eikä myöskään silloin jos nukun. Tai jos ulkona on säkkipimeää! :D
- En osaa heittää rikkinäisiä laukkuja pois, ne vaan lojuu jossain kaapissa. :D
- Shoppailtaessa on pakko käydä katsomassa laukut ja korut :D
- En juo ruuan kanssa maitoa jos se ei ole jääkylmää ja rasvatonta tai ykkösmaitoa. :D
- Kun oon pessyt hiukset, ne on harjattava ja kuivattava pyyhekeeseen ja laitettava kiinni :D
- Omistan kyllä hiustenkuivaajan mutten käytä sitä lähes ikinä, kun käytän niin silloin saatan kuivata esim. housujen lahjetta jos se sattuu olemaan märkä ja haluan juuri kyseiset housut jalkaan. :D
- Työpaitaa en voi pitää yhtä vuoroa kauempaa, sen jälkeen se on pestävä. :D
- Shoppailen mielummin käteisellä kuin kortilla.
Tässä nyt olisi ainakin muutamia outoja asioita. :D Minkälaisia outoja tapoja teillä on? :D
Lasten hankkiminen
Mua ehdotettiin kirjoittamaan mielipide teksti tästä aiheesta. Eikä tästä todellakaan ole tulossa mitään seksivalistus tekstiä. :D Ja osa varmaan ajattelee että kun tälläistä kirjoitan olisin raskaana, ikävä tuottaa pettymys, mutta näin ei ole. :D
Itse ajattelin pitkään että tulen itse hankkimaan lapsia vasta kun on vakituinen työ, oma asunto, ikää siinä 25-30v. ja avoliitossa vähintään. Mutta nyt oon muuttanut mielipidettäni, ainakin mulle ois pääasia että koulut olisi käyty loppuun. Eikä kannata suunnitella liikaa ettei joudu pettymään. Itse en teiniäitejä ymmärrä, mutta toki hekin voivat olla hyviä äitejä. Mutta kuitenkin mun mielestä vasta kun oot ylittänyt täysi-ikäisyyden voit hankkia lapsen jos siltä tuntuu. :D
Oon muultamilta tutuilta kuullut kokemuksia abortista ja itsehän olen sitä vastaan. Hyväksyn sen vain silloin jos on joutunut raiskatuksi ja tullut siitä raskaaksi, itse tuskin siinä tilanteessa sitä lasta pystyisin pitämään. Pitkään olen pohtinut sitäkin että jos olisi havaittavissa todella paha kehitysvamma tai että raaja puuttuu, hyväksyisinkö abortin tässä tilanteessa, toisaalta kyllä toisaalta en. Ihmisiähän hekin on keneltä sattuu nyt raaja puuttumaan, mutta niin on kyllä raiskauksestakin alkunsa saanut. Mutta toisaalta en uskoisi että pystyisin katsomaan kun oma lapsi olisi ns. kehonsa vanki.
Oon kanssa miettinyt sitä että voiko lasten hankkimiseen oikeasti olla ikinä valmis. Sekin on vähän kakspiippunen juttu. Tosin oon kyllä aika monelta taholta kuullut että oon muumimamma ja mut vois kuvitella jo nyt hyvin äitinä. Moni arvaa mun iänkin ihan yläkanttiin, oon kuulemma tosi kypsä ikäisekseni ja mulla on vahvat mielipiteet. En tiiä kyllä että miten toi mun ikä nyt liitty tähänkin asiaan, mutta jaa-a.. :D Ehkä siihen vanhemmuuteen kasvaa sen raskauden myötä ja ensimmäisinä kuukausina.
Mutta mun mielestä ja varmasti monen muunkin, on todella törkeän näköistä jos näkee raskaana olevan naisen polttamassa, kalja kädessä tai vetämässä muita aineita. Pari kertaa oon kassajonossa ollessani nähnyt kun raskaana ollut nainen on ostanut tupakkaa tai alkoholia, joo enhän mä tiedä että menikö ne sille, mutta kuitenkin itsehän en edes ostaisi niitä raskaana ollessani. Ja sekin että jos sä olet päättänyt pitää sen lapsen niin älä hitto vie kittaa sitä kaljaa ja polta tupakkaa, ja pilaa lapsesi elämää. Jos sellaista elämää haluaa viettää niin silloin voisi tehdä sen abortin. Luulisi kuitenkin että kun olet itsesi kerran raskaaksi hommannut niin aikuistuisit ja ajattelisit lastasikin. Eikä mitään sellaista ajattelua että sehän on vielä niin pieni eikä näytä edes ihmiseltä niin voin mä tässä nyt pari kaljaa ottaa. Ei et voi. Sekin että kävelet tuolla vaunujen kanssa ja poltat samalla tupakkaa on aika törkeän näköistä. Mutta jokainen tyylillään.
Mun mielestä sekin että oot just saanut lapsen ja lähdet bilettämään ja jätät pari viikkoisen lapsen isän tai jonkun muun hoitoon on mun mielestä väärin. Okei kiva joo saat omaa aikaa ja isä saa viettää laatu aikaa lapsensa kanssa kahdestaan, mutta silti itse en voisi jättää pari viikkoista lasta kotiin jonkun muun kanssa ja lähteä bilettämään. Mullahan on siitä vastuu oonhan sen lapsen äiti. Ja itse ainakin haluisin viettää mun lapsen kanssa niin paljon aikaa vaan kun mahdollista. Ja kuten jo aikasemmin oon tännekkin tainnut kirjotella voisin kuvitella olevani kotiäiti. Enkä ymmärrä sitäkään miten niin monet kammuksuu kotiäiti ajatusta, musta se on ainakin hienoa! Joo totta kai äitikin tarvitsee omaa aikaa, mutta onhan sekin ymmärrettävä että sulla on kuitenkin 18- vuoden ajan lapsestasi vastuu ja jos sitä vastuuta ei ole valmis ottamaan niin ei mun mielestä ole valmis äidiksi. Ja voihan sitä vaikka lapsen mennessä nukkumaan niin ottaa sitä aikaa tunnin pari itselleen. Tai pyytää vaikka lapsen isää menemään pitkälle kävelylle lapsen kanssa ja valloittaa asunto siksi aikaa.
Ja mun mielestä myös kummien valinta on yksi tärkeimmistä asioista. Itse ainakin haluaisin että lapsellani olisi sellaiset kummit jotka olisi osana hänen elämää ja pitäisi yhteyttä itsekkin. Ja suuri plussa olisi se jos kummit asuisi lähellä ja tekisivät kummilapsensa kanssa erillaisia reissuja. Kummienkin pitää olla valmiina ottamaan vastuuta, heille kerrotaan asioita joita ehkä ei vanhemmille osaa/uskalla kertoa ja olla lapsen tukena vaikeina aikoina. Ainakin itse haluisin olla kummilapseni kanssa mahdollisimman paljon tekemisissä. Välillä kuulee sellassiakin juttuja että joku ei ole ollut kummilapsensa kanssa tekemisissä vuoteen koska ei vaan viitsi/jaksa, tai että joku muu ostaa lahjat etkä edes tiedä mitä paketissa on. Mun mielestä aika noloa ja silloin on ollut ihan turhaa edes suostua kummiksi. Itse ainakaan en antaisi kenenkään ostaa mun puolesta lahjoja kummilapselleni, ehdotuksia toki ottaisin vastaan.
Okei, jos joku äiti nyt eksyy lukemaan tätä niin varmasti osalla alkaa kiehumaan, eihän toi voi mitään tietää kun eihän sillä ole edes lapsia, mutta hei nää on vaan mun mielipiteitä. :D
Itse ajattelin pitkään että tulen itse hankkimaan lapsia vasta kun on vakituinen työ, oma asunto, ikää siinä 25-30v. ja avoliitossa vähintään. Mutta nyt oon muuttanut mielipidettäni, ainakin mulle ois pääasia että koulut olisi käyty loppuun. Eikä kannata suunnitella liikaa ettei joudu pettymään. Itse en teiniäitejä ymmärrä, mutta toki hekin voivat olla hyviä äitejä. Mutta kuitenkin mun mielestä vasta kun oot ylittänyt täysi-ikäisyyden voit hankkia lapsen jos siltä tuntuu. :D
Oon muultamilta tutuilta kuullut kokemuksia abortista ja itsehän olen sitä vastaan. Hyväksyn sen vain silloin jos on joutunut raiskatuksi ja tullut siitä raskaaksi, itse tuskin siinä tilanteessa sitä lasta pystyisin pitämään. Pitkään olen pohtinut sitäkin että jos olisi havaittavissa todella paha kehitysvamma tai että raaja puuttuu, hyväksyisinkö abortin tässä tilanteessa, toisaalta kyllä toisaalta en. Ihmisiähän hekin on keneltä sattuu nyt raaja puuttumaan, mutta niin on kyllä raiskauksestakin alkunsa saanut. Mutta toisaalta en uskoisi että pystyisin katsomaan kun oma lapsi olisi ns. kehonsa vanki.
Oon kanssa miettinyt sitä että voiko lasten hankkimiseen oikeasti olla ikinä valmis. Sekin on vähän kakspiippunen juttu. Tosin oon kyllä aika monelta taholta kuullut että oon muumimamma ja mut vois kuvitella jo nyt hyvin äitinä. Moni arvaa mun iänkin ihan yläkanttiin, oon kuulemma tosi kypsä ikäisekseni ja mulla on vahvat mielipiteet. En tiiä kyllä että miten toi mun ikä nyt liitty tähänkin asiaan, mutta jaa-a.. :D Ehkä siihen vanhemmuuteen kasvaa sen raskauden myötä ja ensimmäisinä kuukausina.
Mutta mun mielestä ja varmasti monen muunkin, on todella törkeän näköistä jos näkee raskaana olevan naisen polttamassa, kalja kädessä tai vetämässä muita aineita. Pari kertaa oon kassajonossa ollessani nähnyt kun raskaana ollut nainen on ostanut tupakkaa tai alkoholia, joo enhän mä tiedä että menikö ne sille, mutta kuitenkin itsehän en edes ostaisi niitä raskaana ollessani. Ja sekin että jos sä olet päättänyt pitää sen lapsen niin älä hitto vie kittaa sitä kaljaa ja polta tupakkaa, ja pilaa lapsesi elämää. Jos sellaista elämää haluaa viettää niin silloin voisi tehdä sen abortin. Luulisi kuitenkin että kun olet itsesi kerran raskaaksi hommannut niin aikuistuisit ja ajattelisit lastasikin. Eikä mitään sellaista ajattelua että sehän on vielä niin pieni eikä näytä edes ihmiseltä niin voin mä tässä nyt pari kaljaa ottaa. Ei et voi. Sekin että kävelet tuolla vaunujen kanssa ja poltat samalla tupakkaa on aika törkeän näköistä. Mutta jokainen tyylillään.
Mun mielestä sekin että oot just saanut lapsen ja lähdet bilettämään ja jätät pari viikkoisen lapsen isän tai jonkun muun hoitoon on mun mielestä väärin. Okei kiva joo saat omaa aikaa ja isä saa viettää laatu aikaa lapsensa kanssa kahdestaan, mutta silti itse en voisi jättää pari viikkoista lasta kotiin jonkun muun kanssa ja lähteä bilettämään. Mullahan on siitä vastuu oonhan sen lapsen äiti. Ja itse ainakin haluisin viettää mun lapsen kanssa niin paljon aikaa vaan kun mahdollista. Ja kuten jo aikasemmin oon tännekkin tainnut kirjotella voisin kuvitella olevani kotiäiti. Enkä ymmärrä sitäkään miten niin monet kammuksuu kotiäiti ajatusta, musta se on ainakin hienoa! Joo totta kai äitikin tarvitsee omaa aikaa, mutta onhan sekin ymmärrettävä että sulla on kuitenkin 18- vuoden ajan lapsestasi vastuu ja jos sitä vastuuta ei ole valmis ottamaan niin ei mun mielestä ole valmis äidiksi. Ja voihan sitä vaikka lapsen mennessä nukkumaan niin ottaa sitä aikaa tunnin pari itselleen. Tai pyytää vaikka lapsen isää menemään pitkälle kävelylle lapsen kanssa ja valloittaa asunto siksi aikaa.
Ja mun mielestä myös kummien valinta on yksi tärkeimmistä asioista. Itse ainakin haluaisin että lapsellani olisi sellaiset kummit jotka olisi osana hänen elämää ja pitäisi yhteyttä itsekkin. Ja suuri plussa olisi se jos kummit asuisi lähellä ja tekisivät kummilapsensa kanssa erillaisia reissuja. Kummienkin pitää olla valmiina ottamaan vastuuta, heille kerrotaan asioita joita ehkä ei vanhemmille osaa/uskalla kertoa ja olla lapsen tukena vaikeina aikoina. Ainakin itse haluisin olla kummilapseni kanssa mahdollisimman paljon tekemisissä. Välillä kuulee sellassiakin juttuja että joku ei ole ollut kummilapsensa kanssa tekemisissä vuoteen koska ei vaan viitsi/jaksa, tai että joku muu ostaa lahjat etkä edes tiedä mitä paketissa on. Mun mielestä aika noloa ja silloin on ollut ihan turhaa edes suostua kummiksi. Itse ainakaan en antaisi kenenkään ostaa mun puolesta lahjoja kummilapselleni, ehdotuksia toki ottaisin vastaan.
Okei, jos joku äiti nyt eksyy lukemaan tätä niin varmasti osalla alkaa kiehumaan, eihän toi voi mitään tietää kun eihän sillä ole edes lapsia, mutta hei nää on vaan mun mielipiteitä. :D
Nää kaks vikaa kuvaa, varsinkin tää viimenen oli vaan niin sulosia että oli pakko laittaa :) Toi viimenen kuva saa kyllä hymyn huulille. :)
Mitä mieltä te olette ja herättikö nää mun mielipiteet teissä jotakin mielipiteitä?
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Minun paras ystävä A
Tuli vaan tämmönen päähänpisto,että nyt täytyy kirjoittaa tämä! En viitsi mainita nimeä tässä, kun en lupaakaan saanut. Ja kyllä hän varmasti tästä itsensä tunnistaa. :)
Elikkä ensinnäkin mikäs meitä yhdistää? No ollaan jotain kaukaista sukua isiemme puolelta, en nyt tarkkaan muista mitä, mutta jotain kuitenkin. Tiesin kyllä henkilön jo päiväkodissa, mutta silloin molemmilla oli omat piirit. :D Ala-asteella oltiin rinnakkaisluokilla ja taidettiin muutamilla samoilla syntymäpäivillä käydä. Ylä-asteella tutustuttiin paremmin ja silloin ajattelin ja ajattelen edelleen että osasi kyllä toveri tulla oikeaan aikaan mun elämään. Ollaan niin samanlaisia, mutta kuitenkin niin erillaisia.
Riitoja meillä ei pahemmin ole edes ollut, muutamia väärinkäsityksiä joistakin asioista tai pientä sanaharkkaa. Mutta ei sen pahempaa. :) Joskus ylä- aste aikoina vai olikohan se amis aikoina kun meillä oli joku viikko että pidettiin mykkäkoulua ja kumpikaan ei voinut myöntää olevansa väärässä ja pyytää anteeksi, niin itkin monta päivää ja luin viimeistä viestiä minkä A mulle laitto koska pelkäsin että olin mokannut ja menettänyt yhden tärkeimmän ihmisen mun elämästä. Kirjotin monta viestiäkin mutten koskaan lähettänyt niitä, mutta onneks A aina laittoi viestiä ja saatiin asiat sovittua. Itse asiassa meidän "riidat" on ollut aika tyhmistä asioista. :D
Ollaan aina voitu puhua aikalailla kaikesta toisillemme, tosin mulla ainakin oli ylä- aste ajoista muutama asia joita en vaan osannut pukea sanoiksi kellekkään,vaikka kuinka yritin monta kertaa. Mutta nyt sekin on täältä blogista saatu selville. :) On kevyt olo, kun ei tarvitse kantaa taakkaa yksin. :)
Tän naisen kanssa on todella harvoin tylsiä hetkiä tai edes hiljaista! Voidaan jo ymmärtää katseista mitä toinen ajattelee. Saadaan aina niin mahtavia päähänpistoja kuten extempore road tripit puolen tunnin varotusajalla. :D Ne kaikki on ollu niin mahtavia reissuja ja ei oo varmaa tullu naurettuakaan pitkään aikaan niin paljon kun niillä reissuilla! :D Tän naisen kanssa aika lentää kuin siivillä, saatetaan istua neljä tuntia kahvilla, eikä edes tajuta ajankulua. Oon myös tutustunut muutamaan uuteen mukavaan ihmiseen tän naisen kautta joihin en olisi uskonut tutustuvani ilman.
Jos mulla on huono päivä, niin tää tietää kyllä mistä naruista vetää että saa mut hymyilemään. Ja saan purkaa huoleni ihan rauhassa eikä A säikähdä jos alankin yht' äkkiä itkemään, se on jo niin tottunut siihen että mä rääyn koko ajan. : D Hyvä esimerkki on se kun vuosi sitten mentiin Turkuun viettämään vappua ja pappa oli meillä, loppu illasta mulla meni hermo kun porukka vaan tappeli koko ajan ja mä aloin itkemään, niin tää mahtava nainen ajo miespuoliset ulos kämpästä ja jäi itse lohduttamaan mua. A ymmärsi heti mistä mun paha olo johtui ja sai mut taas nauramaan ja paremmalle mielelle.
Muistan kuin eilisen ne meidän monet ylä-aste aikaset reissut. Pitkin metsiä mentiin ja huippu hauskaa oli! :D
A:n porukatkin on huippuja, tollasset perhesuhteet mäkin haluan, kerrotaan asioita toisille. Tunsin oloni heti kotoisaksi kun ensimmäisen kerran tapasin A:n porukat.
Niin monet yöt ollaan valvottu yhdessä, niin monta tuntia ollaan puhuttu puhelimessa, niin monta kertaa ollaan yhdessä nolattu itsemme, niin monta tuntia ollaan naurettu yhdessä ja niin paljon ollaan koettu yhdessä ja toivottavasti koetaan paljon lisääkin! <3
En olisi voinut toivoa parempaa ystävää, vaikkei kaikki olekkaan sitä mieltä. Aina kun jompi kumpi meistä on eri paikkakunnalla soittelemme ja viestittelemme monta kertaa päivässä ihan vaan infotaksemme kuinka pahaa ruokaa syömme tai kuinka kuuma on. :D
Meillä on asioista kuitenkin erillaisia mielipiteitä mikä on musta hyvä, koska olis aika tympeetä keskustella asioista sellaisen ihmisen kanssa joka on kaikesta samaa mieltä. Me saadaan kunnon keskustelut aikaiseksi.:) Meillä on aika erillainen musiikki- ja miesmakukin, mutta juuri niistä me saadaan väittelyt ja keskustelut aikaiseksi.
En voisi kuvitellakkaan elämää ilman A:ta. Siinä on yksi liian tärkeä ihminen menetettäväksi.<3
Toivottavasti muillakin on tälläinen ystävä kuin mulla. :) Oon kerrankin ollut onnekas. Te voisitte kertoa vähän teidän ystävyyssuhteista? :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)