Vaikeit aikoi ja haluisin ne unohtaa, mut ne seuraa vierellää ja muistuttaa

Mun pitäisi nukkua, mutten saa enää unta. Nukuin mä tossa pari tuntia ja työt alkaa 5 tunnin päästä, eli neljä tuntia kerkeisin vielä nukkua, jos vaan pystyisin. Oon tässä oikeestaan koko viimeisen vuoden ollut stressaantunut, mutta tässä viikon aikana on taas tuntunu et seinät kaatuu päälle ja stressitaso ollut taivaissa. Viime keskiviikkona, mun stressitaso alkoi nousemaan työjuttujen takia, torstaina tää sama työjuttu uusiutu ja ehkä vähän pahempanakin. Perjantaina mulla olikin aamulla työterveyshoitajalle varattu aika terveystarkastukseen. Hoitaja kysyi että oonko stressaantunut, ja totesin että noiden kahden yön jälkeen kyllä ja mainitsin myös tammikuusta, mainitsin myös että mua välillä ahdistaa olla töissä ja tietynlaisten ihmisten kohdalla tulee paniikki ja tekee mieli juosta takaovesta ulos. Tää hoitaja ehdotti että jos haluan ja mun stressi alkaa vielä pahenemaan niin voisin käydä psykologin juttusilla, saisin neuvoja kuulemma tohon paniikkiin, ahdistukseen ja stressiin. Kauhisteli myös sitä kun kysyi onko tammikuuta purettu millään tapaa ja kun sanoin että lähipiirissä vain.

Mulla on 15.12 työterveyslääkäri, niin jos se kysyy multa stressistä ja näistä aattelin kyllä latoa vielä suorempaa tekstiä kun tolle hoitsulle. Jotenkin kun ton tammikuun tapahtumien vuosipäivä lähenee se stressaa ja ahdistaa, en ees tiiä että miksi. Se on ollutta ja mennyttä, mutta kai mä tietyllä tapaa elän vielä sitä hetkeä uusiks kun ei sitä ole kunnolla purettukkaan. Viime viikon tapahtumien takia, oon myös alkanut pelkäämään uudestaan töissä. Joka ilta meen töihin pelko persuksissa ja työmotivaatio täysin nollassa, kun tuntuu ettei meistä työntekijöistä välitetä. Eräänä yönä soitin esimiehellemmekin itku kurkussa niin sieltä tuli vaan että "jatkakaa töitä". Yritin kertoa hänelle tapahtumia, mutta ei tuntunut kiinnostavan taas kuin raha. Sanoin aamulla toiselle esimiehelleni että mun stressitaso on taivaissa, niin hän totesi että näytä stressille ovea, äläkä stressaa sellassia asioita joihin et voi vaikuttaa. Helpommin sanottu kuin tehty, mä stressaan aina jotain pientä. Ja oon muutenkin niin huono pyytämään apua, tai ottamaan sitä vastaan. Oisin voinu tolla hoitajallakin sanoa että joo kiitos menen sinne psykologille, pääsenkö heti. Mutta ei rupesin jälleen empimään. Että ärsyttää..

Tossa ylhäällä on tuo Niken biisi, en ollut kuunnellut biisiä ennen tätä päivää, mutta kun ystäväni sitä kehui ja sattui nyt youtubessa tulemaan vastaan, olihan se kuunneltava. Tää on taas näitä biisejä mitkä sai mut ensimmäisellä kuuntelukerralla jo parin ekan sanan jälkeen itkemään. Toi biisi sai mut myös tajuumaan sen että, oikeastaan tammikuun jälkeen en oo nähnyt pahemmin mitään hyviä unia, oon aina nähnyt painajaisia.

"mut kerro kuka vois rakastaa pipipäät joka on hiljanen ja outo ku pää on jumissa, pelkkii painajaisii mä nään mun unissa niis mua jahdataan tai läheiset lahdataan, miten mä voisin aamusin pysyy vahvana tai illal ku pyörin tuntei se ärsyttää, ku en saa unta vaikka napit väsyttää ootsä tavannu ketää yhtä noloo"

"vaikeit aikoi ja haluisin ne unohtaa, mut ne seuraa vierellää ja muistuttaa"

Kuulumisia pitkästä aikaa

Liian pitkä aika päässyt taas vierähtämään viime päivityksestä. Ei vaan ole ollut inspiraatiota kirjoittaa, sitten jos olisi ollut innostusta olen ollut liian väsynyt. Onhan tässä nyt jotain tapahtunut tämän hiljaiselon aikana. Pari kuukautta sitten sain yllättäen lähemmäs viikon vapaan, joten otin jälleen suunnaksi Kalajoen. Tuli käytyä haudalla, vietettyä jonkin verran aikaa kummien kanssa, kummini oli töissä joten ei taas hirmuisesti aikaa keretty viettämään yhdessä. Näin myös enoani ja hänen uutta naisystävää. Kuulostaa ehkä hullulta jonkun korvaan, mutta pääsin myös ensimmäistä kertaa ikinä katsastamaan enoni asunnon. :D Mutta enoni ei ole pahemmin ketään ennen kotiinsa päästänyt kun ei sielä kuulemma ole nähtävää ollut ja aina on treffailtu jossain muualla. Oli kyllä ihana irtiotto arkeen tuo reissu ja tuli tarpeeseen kun syyskuussa olin aika stressaantunut ja väsynyt kun ihana kolmivuorotyö näytti taas ihanuutensa. :D Reissusta sain taas energiaa arkeen ja oli mukavaa olla hetki taas ympäristössä jossa mua kuunneltiin ja sain hetkeksi työt mielestäni.

Reissun jälkeen alkoi taas arki, jatkoin yötyöläisenä. Kohta oon kolme kuukautta tehnyt pelkkää yötä, on se nyt silleen kiva kun tykkään nukkua pitkään ja valvoa myöhään. Välillä meinaa kyllä loppua usko, mutta yritän tsempata itseäni jaksamaan, koska en todellakaan aio tuolla olla enää ensi kesänä ja en viitsisi enää edes vaihtaa kolmivuorotyöhön tietyistä syistä. Yötyössä on myös se miinus kun työkuvaani kuuluu aika paljon siivous niin ei sitten kotona ihan hirmuisesti innosta siivota. :D Meillä oli myös tässä viikon sisällä palaveri, sain sielä paljon kehuja. Mutta eräs esimieheni kehu sai heti ajatukseni muualle ja olin vähän omissa maailmoissa loppu palaverin. "Loistavasti toimittu uhkatilanteessa, tytöt jututti miestä ja kyseli utelematta liikaa, ilmoittivat poliisille ja saivat miehen jäämään taloon kunnes poliisit tulivat. Kehuja tuli poliiseilta asti. Tuollaiset tilanteetkin saattavat jättää traumoja." On mulla aikasemminkin omassa pikku päässä käynyt ajatus että hitto, siitä on ihan kohta jo vuosi ja alkanut käymään päässään sitä yötä uudestaan lävitse ja miettinyt taas eri vaihtoehtoja toisenlaiseen loppuun. Kyllähän kun tuota yötä miettii uppoudun aika syvälle omaan maailmaani ja ei mene kauaa niin kyyneleet nousee silmiini. Onhan se kiva kun ihmiset sanoo että hyvin toimittu ja kehuvat toimintaa, mutta joka kerta kun joku mainitsee asiasta jollain saraa saa se kyseisen yön ainakin hetkeksi mieleeni. Mun on vaikeaa myöntää kenellekkään että mietin asiaa edelleen aika paljon ja edelleenkin pimeässä liikkuminen on entistä pelottavampaa. Mulla on perjantaina töiden kautta terveystarkastus niin katsotaan saanko kakaistua jotain ulos. 

Kuitenkin vaikka tuo tammikuun yö tuleekin välillä mieleeni oon silti taas tajunnut että mulla on kuitenkin kaikki ihan hyvin. Mulla on ihania ystäviä ympärillä, työpaikka, katto pään päällä.. Tääkin olo vaan voimistuu kun näkee eräitä vanhoja luokkakavereita peruskoulusta. Parina yönä tulleet työpaikalleni niin kamapäissään että on taas voinut vaan nauraa. Käytiin myös erään työkaverin kanssa viikko sitten vähän shoppailemassa, ja kävin ekaa kertaa ikinä IKEAssakin. Eipä mulle oikein mitään muuta matkaan tarttunutkaan kun parit lakanat. :D Mutta hauska reissu oli ja naurua ei ainakaan puuttunut. 

Hurjaa ajatella että enää pari päivää niin pieni kummipoikanikin on jo 11kk, enää kuukausi niin toinen on jo vuoden. <3 On kyllä ollut ihanaa olla osa pienen miehen elämää ja saada seurata sivusta kuinka toinen kehittyy ja kasvaa. :) On myös ollut ihanaa huomata että, vaikka en käykkään häntä katsomassa ihan niin usein kuin haluisin, mutta pyrin kuitenkin vähintään kerran kuussa käydä, kun vielä kuitenkin sen verta lähellä asuvat, että hän jo tunnistaa minut ja kun astun sisään yleensä nauretaan ja tullaan pyytämään syliin, jalkoihin leikkimään tai viereen ihmettelemään. Viimeksikin toinen vilkutti ensimmäistä kertaa takaisin kun oli menossa nukkumaan. :) Toinen on niin ihana<3 Olisi ihanaa päästä taas moikkaamaan pikku miestä, mutta eipä nyt oikein pääse minnekkään ennen kuin toi auto on korjattu. :/ 

Yhden asian oon myös saanut hoidettua pois päiväjärjestyksestä, nimittäin uuden puhelimen hankinnan. :D Enää ei olekkaan kun sataviis asiaa jotka pitäis saada tehtyä. :D Mutta joo mun vanha puhelin oli suoraan sanottuna aivan hanurista ja mietin varmaan puol vuotta minkä puhelimen hankin seuraavaksi. Loppujen lopuksi päädyin aivan uuteen merkkiin Huawei P8, ja nyt viikon tämän kanssa leikkineenä oon vaan tyytyväinen. Tässä on huippuhyvä kamera ja muutenkin oon tykännyt tän ominaisuuksista, pitäis vaan perehtyä enemmän tän kaikkiin juttuihin. Nyt oon myös koukussa Suway Suf peliin, okei oon taas vähän jäljessä, monta vuotta sitten porukka tätä jo hehkutti, mut onhan tää nyt koukuttava! :D Oon myös koukuttunut Simpsoneihin, oon katellut niitä kaikki vapaapäiväni. :D Tänään myös laitoin tilaukseen Greyn Anatomian 11 kauden, huomasin että 12 kausi on alkanut Suomessa niin kunhan saan ensin katsottua 11 kauden niin voin katsoa ton 12 kauden. :D 

Onkohan tässä nyt muuta tapahtunut. :D Aattelin tässä kesken siivouksen pitää pienen tauon ja päivitellä tänne, mutta ei nyt enää oikein huvittaisi jatkaa tuota siivousta. :D Pitäisi vielä viimeiset pyykit laittaa kuivumaan, vaihtaa lakanat ja siivota ainakin lattia loppuun, imuroida ja mopata, mutta ei oikein kyllä nappaa. :D Pitäis kanssa keretä suihkuun tämän päivän puolella. :D Ensimmäiset viis tuntia tänää tsemppasin itteeni alottamaan siivouksen. :D Jään aina tutkimaan jotain mitä löydän niin siivous yleensä jumahtaa jo siinä, mutta kai se pitäis viho viimein jatkaa tätä läävän siivousta :D

Katsellaan millon saan taas päiviteltyä, ehdotuksia saa taas laitella. :P