Sain tänään aivan ihanan kommentin, joka piristi mun iltaa ihan suunnattomasti! Kiitos vielä siitä aivan ihanasta kommentista! Aivan ihanaa lukea noin pitkiä kommentteja! :) Totta sekin mitä kommentissa mainittiin, tän blogin avulla oon myös löytänyt sen iloisen, hassuttelevan pikkutytön joka mussa edelleen asuu ja tulee aina asumaankin! Oon alkanut löytämään itseäni, monta vuotta siihen menikin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan? ;) Samassa kommentissa mulle heitettiin myös pari ideaa mistä kirjoittaa ja ne olivat molemmat kyllä hyviä! Ajattelinkin tässä nyt toisen toteuttaa. Elikkä voisin kertoa millainen olisi mun unelmaäiti/ millainen äiti haluan olla omille lapsilleni. :)
Haluaisin olla äiti joka on läsnä lapsiensa elämässä, kerran viikossa (miksei useamminkin?) tehtäisiin jotain huisin kivaa jotain spesiaalia, vaikka jotain retkiä jonnekkin tai pidettäisiin ihan laatuaikaa äidin ja lapsen/lasten kanssa. Haluaisin myös olla äiti jolle uskalletaan kertoa ne kaikki kauheimmatkin asiat. Haluaisin myös kannustaa lastani tekemään sitä mitä sydän sanoo, en pakottaisi mihinkään harrastuksiin vaan antaisin vapaat kädet. Jos mulla vaikka olisi poika joka haluaa tanssia balettia niin miksei? En mä näe sille mitään estettä. :) Se on jo selvää että mä en todellakaan tule käyttämään minkään näköistä väkivaltaa mun lapseen/lapsiin. Tietysti kertoisin aina lapselle/lapsille kuinka tärkeitä he mulle ovat ja kuinka ylpeä heistä olen. Olisin aina valmis kuuntelemaan lastani/lapsiani. Antaisin heidän olla vapaasti sitä mitä ovat, enkä yritä tunkea heitä johonkin muottiin. Olisin kannustava äiti, jos lapsella menisi huonosti tai kokeesta tulisi huono numero, niin en alkaisi lannistamaan lasta ja haukkumaan häntä tyhmäksi, vaan tarjoisin apuani ja luettaisiin vaikka kokeisiin sitten yhdessä. Opettaisin myös lapselleni/lapsilleni että erillaisuus on todellakin rikkaus! Ja että he ovat täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat. Haluisin olla täydellinen äiti, omalla tavallani. :) Haluiaisin myös opettaa lapsilleni ettei ole asiaa josta ei voisi puhua minun kanssani. En todellakaan käyttäisi töitä tekosyynä ettei minulla olisi aikaa lapsilleni, järjestäisin sitä aikaa johonkin väliin. Jos lapsiani kiusattaisiin koulussa tai ihan missä vain, todellakin puuttuisin siihen. Ja todellakin osallistuisin heidän leikkeihin! Ja hassuteltaisiin yhdessä! Opettaisin heitä kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, rakastamaan läheisiään ja olemaan sitä mitä ovat. Haluan että lapseni voisivat sanoa että heillä on maailman paras äiti. :)
Tää on ehkä lyhyin teksti mikä blogistani löytyy, hassua. :D En vain keksi tähän enempää tekstiä, mutta luultavasti tästäkin sai sen käsityksen minkälainen äiti tahdon olla tulevaisuudessa. :)
En lupaa mitään, mutta katsotaan tuleeko tänään vielä toinen teksti, vai menenkö kohta jo unten maille. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti