tiistai 18. helmikuuta 2014

Bloggaus

Oon aina lukenut paljon erillaisia blogeja. Musta on aina ollut hauskaa lukea toisten elämästä ja toisten mielipiteitä tiettyihin asioihin. Mielipidetekstit on saaneet myös mut pohtimaan kyseisiä asioita. Pitkään mäkin mietin uskallanko aloittaa bloggaamisen ja reilu vuosi sitten tein ehkä yhden parhaimmista päätöksistä, nimittäin perustin tän blogin. :)

Aluksi oli tosi hankalaa koska kaikilla muilla blogeilla oli se kategoria mihin ne kuuluu, oli hääblogia, vauvablogia jne. Pohdin että mikä mun kategoria on? Loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen että miksi mun pitäisi kuulua johonkin kategoriaan? Miksi mun pitäisi lokeroida itseni johonkin lokeroon? Miksen voi kirjoittaa niistä asioista jotka sillä hetkellä mieltäni painaa tai mietityttää. Aika paljon mä kirjoittelen mielipidetekstejä ja mun mielestä niitä onkin mukavaa kirjoittaa. Ja jotenkin se tuntuu itelle helpommalta tavalta koska rakasta pitkiä ja syvällisiä keskusteluita ja tykkään ilmaista mielipiteeni asioihin. Löytyy mun blogista myös henkilökohtaisempia tekstejä.

Miksi sitten perustin blogin? Oon aina rakastanut kirjoittamista, tykkään kirjoitella todella pitkiäkin tekstejä. ( Kukaan ei varmaan olekkaan vielä sitä huomannut? :D) Kirjoittaminen on ollut mulle terapeuttista. Kirjoittamalla pystyy ilmaisemaan itseään todella hyvin. Muistan edelleen ne peruskoulun äidinkielen tunnit kun kerrottiin että kirjoitetaan aine ja muut oli sitä vastaan ja mä olin ihan liekeissä, kynä sauhuten kirjoittelin monta tuntia. En ookkaan koskaan tainnut saada aineista kasia huonompaa numeroa ja aina mun aine luettiin luokalle ja pituudesta kaikki aina tajusi kenen aineesta oli kysymys. :D Ala-asteella mulla meni yks ainevihko aina pariin aineeseen ja opettajat valitti siitä porukoille koska vihkot maksaa ja plääplää. Meiän porukat oli vaan haistatellu sille opettajalle takasin että jos toinen osaa kirjoittaa niin miksi sitä pitäisi rajoittaa? Rajoitetaanko sitä liikkumista liikuntahulluilta koulussa? Eipä taideta.
Pienestä tytöstä asti oon haaveillut kirjan kirjoittamisesta, muutaman kerran oon aloittanutkin, mutta jättänyt sitten kesken. Ehkä vielä jonain päivänä. Pienenä luin todella paljon kirjoja ja mut ala-asteella palkittiinkin koulun kirjaston käytöstä, nykyään oon tosi huono lukemaan. Mulla on monta kirjaa odottamassa lukemista, kunhan vain saisi aikaiseksi.

Aluksi mä kirjoitinkin blogia vain itselle, salassa muilta. Sitten uskaksin jo kertoa muutamalle ihmiselle blogistani ja sainkin paljon myönteistä palautetta kirjoituksistani. Edelleenkään tästä ei tiedä kuin muutama ihminen, en mä halua huudella mun blogia tuolla toreilla. :D Jos ihmiset tän jotain kautta löytää niin hyvä, mutta enimmäkseen tää blogi on mua varten. Tää on vähän kuin julkinen päiväkirja.

Välillä on oon ollut ihan epätoivoinen tän blogin suhteen, en ole keksinyt mistä kirjoittaa ja koska en ole mikään tekniikan ihmelapsi en osaa tehdä tälle ulkoasulle mitään. Mutta nykyään oon ihan tyytyväinen tän blogin ulkoasuun se on yksinkertainen ja ihan nätti. Se on mun näköinen. Ei tää blogi ois mun näkönen jos tää olis ihan viimesen päälle laitettu. :D Alussa mulla oli hirveät paineet myös noiden tekstien kanssa. Ajattelin että munkin pitää kirjoittaa joka päivä koska niin muutkin bloggaajat. No lopulta tulin siihen tulokseen että kirjoitan silloin kun keksin aiheen johon jaksan paneutua kunnolla. Jos alan väkipakolla tuottamaan tekstiä niin sen kyllä huomaa. :D Kyllä mulla edelleen välillä tulee niitäkin hetkiä kun hirmuisesti haluisin kirjoitella blogiin, mutten yhtään keksi että mistä kirjoittaisin. Välillä tekstejä tuleekin päivässä useampi, välillä voi mennä useampikin viikko niin ettei tekstiä vaan tule.

Mua tää blogin pitäminen on auttanut käsittelemään tiettyjä asioita, tätä kautta oon uskaltanut kertoa tietyistä asioista joita en kasvotusten osaa/uskalla kertoa. Tän blogin myötä musta on tullut tietyllä tapaa avoimempi ihminen.

Kenelle suosittelen? Ihan kaikille! Ei sen blogin tarvitse mihinkään raameihin sopia, vaan siitä voi tehdä ihan omannäköisen.

Aloittakaa ihmeessä blogin kirjoittaminen jos siltä tuntuu! Tää on loistava harrastus! :) Itse tykkään kovasti, vihdoin oon löytänyt sen mun juttuni. :)

2 kommenttia:

  1. Löysin äsken blogisi, kun googlettelin kiusaamisesta, ja tämä osui sieltä silmääni. Eka ajattelin ompahan pitkiä tekstejä, onkohan edes mielenkiintoa lukea, mutta onneksi luin :) Olet blogissasi kertonut omista elämäkokemuksista niin kipeistä kun surullista sekä positiivisista :) Tälläisiä blogeja pitäisi olla enemmän, tykkään tyylistäsi kirjoittaa ja etkä ajattele, että kukaan ei lue tätä kun ei kommentoi vaan pidät tätä omana päiväkirjanasi ja siksi juuri tekstit tuovat esiin luonteenpiirteesi ja todellisen sinut :) Osaisin jo tekstiesi perusteella kuvailla sinua, olet luonteeltasi positiivinen ja osaat kääntää heikkoutesi vahvuutena. Minun täytyy sanoa, että blogisi kertoo kasvutarinaasi omaksi itseksesi :) jatka samaa malliin ehdottamasti vaikka välillä tuntuisi, että tekstiä ei tule, mutta voit ylpeänä kymmenen vuoden päästä katsoa, kun sinulla oma perhe ja asiat kohdillaan kuinka olet päässy siihen tilaan :) Toivoisin että kertoisit suunnitelmasti tulevaisuudesta, kuten kuvaisit elämääsi minkälaista se on silloin. Kerro unelmistasi, mitä haluat elämäsäsi kokea :) Luin vaikeasta perhetilanteestasi, joten jos kertomaan minkälainen olisi sinun ihanneäitisi vaikka esimerkkien kautta :) Oli pakko jakaa tätä blogia eteenpäin tuttavalleni joka on lehdessä töissä ja hänen mielenpiteensä oli, että sinusta tulisi ehdottamasti hyvä journalisti. Tuot mielipiteesi selkeästi esille ja osaat kuvailla elämäsi vaikeita hetkiä kirjoittamalla, joten lukija osaa samaistua sinuun. Hyvää kevään jatkoa!:)
    ps. anteeksi pitkä sekalainen kommetti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että tämä kommentti lämmitti kyllä paljon sydäntäni. :') Kiitos paljon kommentistasi. :) Kyllä tuo luonteenkuvaus osuu aika kohdilleen, vaikka itse sanonkin. :D Kyllä mä aion blogin pitoa jatkaa vaikka mulla ei olisi yhtää lukijaa, koska tää on aika koukuttavaa hommaa :P Ja en mä tätä lukijoiden takia tee. Juu suunnitelmissa oli tehdä postaus mikä viittaisi vähän tulevaisuuteen, kenties kirjoitan sen jo tänään tai tässä lähipäivinä. :) Voisin kyllä kirjoittaakkin tuosta unelmaäidistä, tai millainen itse haluisin omille lapsilleni olla. Voi että, kiitos kehuista sait mut itkemään ja hymyilemään tällä ihanalla kommentilla. :) Ei haittaa yhtään että se oli pitkä, eikä todellakaan ollut sekava, vaan aivan ihana! Pistetään tuo journalistin ammatti korvan taakse. :D Hyvää kesän odotusta! :)

      Poista