Vastassa maailma

Tää on ollut aika outo päivä, ollaan taas menty tunteiden vuoristorataa, välillä olin todella innoissani ja onnellinen, koska tänään varmistui se että sain YHDEKSÄN PÄIVÄN VAPAAT ja mulla on vielä kaksi työvuoroa edessä ja sen jälkeen voin alkaa suunnitella reissuani Kalajoelle. <3 Meillä on töissä ihan tajuttoman kuuma, jonka takia kaikkien mielialat vaihtelee koko ajan ja porukka on todella väsynyttä. Mäkin sekoilin tänään kassalla sanomalla mm. klo. 12 asiakkaalle huomenta..jne.  Mä olin erittäin rikkipoikki yhdessä kohtaa kunnes ohimennen vilkaisin puhelintani, ja järkytyin, mulle oli tullut Skypessä viesti! No äkkiä työkaveri kassalle ja itse vessaan katsomaan mitä sieltä on oikein tullut.. Pelkäsin avata viestiä, mutta viesti saikin hymyn huulilleni, mies sanoi ettei todellakaan tahdo loukata mua, ja toivoo mulle vaan hyviä asioita, eikä näe mitään syytä miksei tästä voisi joskus kehittyä jotain suurempaakin, ainut mikä häntä mietityttää on se kun asumme kuitenkin niin kaukana toisistamme ja hän jopa otti puheeksi tapaamisen, tai no siis sanoi vain että olisi joskus kiva nähdä ihan kasvotustenkin, mutta se vaatii todella paljon järjestelyjä. :) Viesti tsemppasi mua hiukan eteenpäin kamalasta työpäivästä.

Olin pitänyt neljän minuutin tauon yhdentoista pintaan ja yhden aikaan mulle tuli todella paha olo, teki mieli oksentaa, mua alkoi ahdistamaan enemmän kuin pitkään aikaan ja mun teki mieli vain ruveta itkemään, välillä jopa tuntui että kohta lähtee taju. Olin kuitenkin juonut koko päivän vettä ja limua. Joten nestehukkaa se ei voinut olla, mutta musta tuntuu että ylirasitin itseäni, koska töissä oli kamala kaaos ja jouduin yksin pärjäämään tiskissä lähemmäs kolme tuntia ja kaikki oli loppumaisillaan. No kahden aikaan tokaisinkin työkaverille että vaikka mulla on tunti työaikaa mun on pakko päästä istumaan hetkeksi, no eipä onnistunut sekään heti, kun kassalla tarvittiin apuja. No puoli kolmen aikaan pääsin istumaan ja join siinä Starbucksin vanilija kahvia, olin melkein saanut kahvin juotua ja olin ottamassa viimeisiä hörppyjä kun mulle tuli olo että nyt muuten lentää oksennus, väkisin nielin sen kahvin vaikka mun teki mieli vaan sylkästä se pois, istuin hetken vielä ja mulla oli ihan tajuttoman paha olo, katselin kelloa, työaikaa oli jäljellä vielä vajaa puoli tuntia, mutta kello ei liikkunut mihinkään, mua alkoi taas ahdistaa hirveästi ja teki mieli vaan itkeä. Yritin tsempata itseäni tekemään töitä, mutta aika heikolla tuloksella. Sain takapuolen penkistä ylös, kun työaikaa oli enää vartti, menin juttelemaan työkaverilleni ja valitin että olen aivan väsynyt ja en enää todellakaan pysty menemään tiskiin. Työkaverini katsoi mua hiukan huolissaan ja yritti pakottaa mua istumaan, mutta mä en suostunut enää, en mä voi istua viimeistä varttia työajastani kun paikatkin on aivan levällään. No siinä sitten autoin kassoilla ja vilkuilin vähän väliä kelloa, minuutit ei kuluneet mihinkään! No kun kello viimein löi kolme ja mun työaika päättyi raahasin itseni pukkariin ja mun teki mieli vaan lyyhistyä lattialle ja jäädä siihen hetkeksi. Täytyy sanoa että toi on ihan hullun hommaa, lämpöä varmaan se 40-60 astetta ja teeppä siinä töitä, kun et edes kerkeä taukojakaan aina pitämään. Mä niin toivon ettei huominen päivä ole samanlainen. Nukuin viime yönä kolmisen tuntia ja oon nyt ihan rikki poikki, mutta kuitenkin tyytyväinen että sain vastauksen tuolta mieheltä.

Tää soi tänään töissä ja jo pelkästään tän biisin takia olisin voinut muutaman kyyneleen tirauttaa..