Ilma jota hengitämme samaa ilmaa on ja jalkojemme alla sama maa

Oon tässä kesän aikana huomannut, että oon itse asiassa onnellisempi kuin pitkään aikaan. Mulla on työpaikka, kaksi ammattia joista toinen on aivan unelmaduuni, mulla on ihania sukulaisia, mulla on parhaimmat ystävät, mulla on katto pään päällä, pitkästä aikaa voin sanoa että oon ihastunut ja uskallan jopa olla oma itseni ja ehkä se tärkein juttu, alan olla tietyllä tapaa sinut itseni ja menneisyyteni kanssa, tässäkin tää mies on mua auttanut. :) Tänään tein jotain mitä oon pelännyt niin pienestä kuin muistan, mulla oli nuorempana oikeastaan kaksi kunnollista vihollista peili ja vaaka. Tänään kävin pitkästä aikaa vaa'alla, viimeksi kävin alkuvuodesta ja taisin siinä pari kyyneltä tirauttaa kun huomasin että vaaka näytti -10kg! :o Ja mä en periaatteessa ole tehnyt mitään ton eteen, ehkä kesän alussa aloin vähän hallitsemaan mun syömishäiriötä ja makeanhimoa, jos mun nykyään tekee mieli makeaa, keksin jotain muuta tekemistä, jotta unohdan sen, syön purkkaa tai pesen hampaat. Ennen jos mun olisi tehnyt mieli makeaa olisin mennyt kauppaan ja ostanut ison säkin karkkia, nykyään jos lähden kauppaan ostamaan jotain makeaa ostan patukan tai tikkarin. Se riittää. Nyt tässä kesän aikana oon huomannut senkin kun en oo pahemmin koskenut alkoholiinkaan, mulla on säästynyt rahaakin hirmuisia summia. Mua tsemppaa myös tässä se että mulla on varaa tehdä extemporejuttuja kun en koko aikaa ole kaupan karkkihyllyillä tai baarissa. Mä en tässä kesällä oo edes asettanut itselleni ruuan suhteen mitään rajoja, oon ottanut sen asenteen että kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella ja pyrin välttämään hirveitä övereitä, joiden jälkeen tulee henkisesti vaan paha olo.

Oon ollut ylipainoinen niin kauan kuin vain muistan ja mua on kiusattu siitä aina. Mun paino on ollut mulle aina arka asia. Monesti oon sille yrittänyt jotain tehdä, mutta ikinä en ole onnistunut, koska en ole tarpeeksi uskonut itseeni ja oon antanut muiden masentaa itseni. Nytkin kun kävin vaa'alla totesin äidille että mitä ihmettä oon laihtunut vaikken ole mitään tehnyt ja kerroinkin kuinka jo pidemmän aikaa on ollut vähän kevyempi olokin. Äiti sitten kannustavasti totesi tähän "se vaaka on rikki se näyttää mitä haluaa, ei susta mitään huomaa et oisit laihtunu, lopeta se hampurilaisten syöminen niin ehkä voitkin laihtua." Kyllä toi on aika masentavaa mun korvaan, mutta päätin etten anna sen pilata mun fiilistä tästä ja nytkin ajattelin tän jälkeen käydä heittämässä lenkin! :o Musta on aina ollut mukavampaa liikkua yksin, saa mennä miten ja minne tahtoo ja kaikista kivointa tässä korvessa asumisessa on se, että täällä ei kukaan näe kun sä liikut ja ei tarvitse pohtia että mitkäs vaatteet sitä laittaisikaan päälleen, voit lähteä heittämään lenkin vaikka rikkinäisissä housuissa jos tahdot. 

Mä oon ollut nyt pari päivää vapaalla ja mulla on niin vapaa olo etten kestä! Mulla on ollut niin kivaa näinä parina päivänä että oksat pois! Ekan päivän makasin vaan kotona, kun olin niin väsynyt yövuoron jäljiltä. No okei kyllä mä juttelin tän miehen kanssa, taas. :3 Eilen lähdin sitten kavereiden kanssa kauppakeskukseen vähän shoppailemaan! Ja oli kyllä kiva reissu! Mä oon kaivannu just tollassia juttuja mitä tehdään tyttöjen kesken, okei tunnustan itse viestittelin melkein koko ajan tän miehen kanssa, mutta mun on vaan nykyään vaikeaa pitää näpit erossa Skypestä. :D Mun mukaan ei oikestaan tarttunut mitään ihmeellistä, muutama huulipuna, meikinpoistoliinoja, ripsari, meikkilaukku, sukkia, laukku ja suihkusaippua. En mä tainnu muuta edes ostaa.. :o Mä en löytänyt oikein mitään mun tyylistä ja nyt oon ehkä vähän alkanu katumaan tota laukkua, mutta jaah.. pitäähän sitä aina olla vähintäänkin yksi heräteostos.. :D ehkä mä joskus lahjotan sen jollekkin tai käytän ite. Saa nähdä.. :D 

Ja tää mun miniloma vaan paranee! Huomenna ois tarkotus lähteä kummin luo Kalajoelle! :3 Mun pitäis vielä päättää mitä otan mukaan, pakata ja vähän kattoo autosta pois turhia juttuja. Vähän tossa pohdin että kauan sielä olisin, että tiedän paljonko pakkaan mukaan, aattelin että jos viimeistään torstaina illasta sieltä poistuu niin kerkeisin olla päivän kotona, pestä pyykkiä ja näin.. :) Oon tänään saatanut kanssa tirauttaa pari kyyneltä, koska nyt se iski mun tajuntaan että pääsen huomenna taas käymään mummin ja papan haudalla! Siitä on jo 5kk kun sielä oon viimeksi käynyt ja voi sitä itkun määrä mitä huomenna varmasti tuun vuodattamaan.

Tosta miehestä nyt vielä sen verran, että musta on ihanaa kun hän tsemppaa mua oikeestaan kaikessa mitä teen ja hän osaa piristää mun huonoa päivää ja saan vuodattaa hänelle ihan tunteella asioita jos tahdon. Hän saa mut tuntemaan itseni arvokkaaksi ja onnelliseksi. Tää kuulostaa munkin korvaan kyllä hassulle kun ei olla edes tavattukkaan vielä. :D

Musta on myös ihanaa kun oon kavereiden kanssa keskustellut tosta miehestä, niin kaverit on sanonut rehellisiä mielipiteitään ja painottanut sitä että se on heidän mielipide ja että se on mun päätös loppupelissä. Eikä he ole vielä sanoneet että pidä nyt turpasi kiinni jo siitä miehestä.. :) Musta on ihanaa kun ihmiset on rehellisiä, vaikka totuus voi satuttaa, mutta rehellisyys maan perii!

PS: Ärsyttää ihan mun tuuria, jää lenkki nyt välistä kun tuolla alkoi jyrisemään! :/ No ehkä joku toinen kerta! :)

Tää on mun ja sen miehen yksi lempparibiiseistä! :3