Mä en oo vieläkään saanut päätettyä kerronko miehelle mun menneisyydestä, tiedän että jos tästä joskus kehittyisi jotain niin todellakin haluan kertoa, koska sekin osoittaa jo luottamusta. Ja ilman luottamusta suhde ei vaan toimi. Eniten ehkä pelkään miehen reaktiota, en kyllä edes tiedä millasta reaktiota toivoisin.. Pelkään myös ehkä sitä että jos kertoisin miehelle mun menneisyydestä säikytän hänet tiehensä tai hän on feikki. Ja kuten jo aikasemmin täällä oon kirjotellut on todella hankalaa kertoa jollekkin että mieli ei ole kovin ehjä. Miten sellassen voi pukea sanoiksi kuulostamatta hullulta? Uskon kuitenkin, että vaikkei tästä hommasta kyseisen miehen kanssa koskaan mitään tulisikaan, tuolla jossain on vielä se oikea mua odottamassa.
Näinä parina päivänä oon ollut todella itkuherkkä. Oon saattanut yht'äkkiä alkaa itkemään ihan mistä vain. On tullut itkettyä surua,iloa,ahdistusta, ikävää, stressiä.. Kaikki tunteet on käyty läpi tässä loman jälkeen. Oikeastaan mun tekisi nytkin mieli hiukan itkeä. Voisi sanoa että tunteiden vuoristorataa käydään taas lävitse.Oon tässä parina päivänä kuunnellut putkeen kappaleita joita tää mies on mulle linkittänyt. Ja ne on ihania kappaleita, mutta mä en ehkä vielä ymmärrä sitä että joku voisi aikuisten oikeasti muka rakastaa mua, mitä rakastettavaa mussa on?
Voisin linkittää tähän muutaman kappaleen mitä kyseinen mies on mulle linkittänyt..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti