maanantai 11. elokuuta 2014

Never lose hope

Selasin tossa mun blogia ja törmäsin tekstiin mun unelmamiehestä. TÄSTÄ linkistä pääset lukemaan kyseisen tekstin. :) Muistan kun tuota tekstiä kirjoittaessa ja pitkään sen jälkeenkin ajattelin ettei tuollaisia miehiä ole missään. Mutta nyt kuitenkin kun luin kyseisen tekstin mua hiukan huvitti, koska nuo luonteenpiirteetkin osuvat tähän mieheen kenen kanssa juttelen, ollaan joskus puhuttu parisuhteesta yleisesti tän miehen kanssa ja molemmat on olleet sitä mieltä että molemmat on tasa-arvoisia ja kumpikin osallistuu talouteen. Musta on kans jännä että tää mies saa mun olon turvalliseksi vaikka välissä onkin monta sataa kilometriä. :o Ja tää mies saa mut nauramaan ja hymyilemään silloinkin kun en tahdo. Ollaan monesti ihmetelty tän miehen kanssa miten voi ikävöidä jotain mitä ei ole edes vielä tavannut. Voisin jutella tän miehen kanssa ihan koko ajan, eilenkin kun oli mennyt alle tunti kun lopetettiin keskustelu olin jo pulassa. :D Okei joo edelleen netissä on helppo olla kuka tahtoo, mutta jotenkin tää vaan tuntuu kuitenkin oikealle. Ja joo taikauskoisena sillon kun pyysin papan haudalla pappaa antamaan merkkejä mitä mun pitäis tän miehen kanssa tehdä, niin jotenkin tuntuu että niitä positiivisia merkkejä on tullu vaan enemmän ja enemmän. Toisaalta miksi mun pitäis luopua jostain mikä tekee mut onnelliseksi. Musta tuntuu ja mä toivon, että mun osalta on nuo synkät polut koluttu ja nyt on mun aika olla onnellinen. Mä niin toivon ettei tuo mies ole mikään feikki. Koska sitten, en enää tiedä..


Kysyin eilen mun pikkuveljeltä että mitä se sanois jos mulla olisi mies, no vastaus oli että ei sulla voi olla mitään miestä. Kysyin että miksei, no vastaus oli että en kuulemma oo sen tyyppinen ihminen. En saanut vastausta enää kun kysyin minkä tyyppisellä ihmisellä sitten on mies/nainen? Nyt lähipiiristä oon muutenkin saanut kuulla ettei kukaan mua kestä, en saisi ikinä hommata miestä jne. 

Päivät on ennen kestänyt ikuisuuden, niin kuin ne oikeastaan nytkin jos en juttele tän miehen kanssa. Mutta heti kun jutellaan 12,5 tuntiakin menee tosta noin vaan. Myönnän tiesin yhtenä vapaapäivänäni et tää  mies menee aamuvuoroon ja hänellä on pitkä vuoro edessä niin laitoin kellon soimaan ajoissa jotta kerettiin jutella ainakin se 10h.. :D Juteltiin myös "meidän kuukausipäivänä" 4.8 ja nauroinkin tälle miehelle et tietääkö se mikä päivä tänään on. No sitten kun kerroin tää mieskin järkytty että mitä ihmettä ollaanko oikeesti juteltu jo 3kk. 


Mua myös huvittaa kun pariin otteeseen tää mies on puhunut meistä, vaikka periaatteessa mitään meitä ei vielä edes ole. "pitäis sanoa ettei meille voi nyt tulla.." jne. :P Naurettiin myös eilen kuinka ollaan jo nyt opittu toisiltamme jotain, tää mies on auttanut mua jälleen oppimaan pitämään puoleni tietyissä asioissa ja mä olen kuulemma opettanut näkemään asioita positiivisesti. :) Yhtenä päivänä tää mies myös sanoi, että meidän tiellä on paljon mutkia, muttei esteitä. (välimatka, hänen työ..) Kuitenkin mun tekisi hirveesti mieli kysyä hänen edellisestä suhteesta enemmän, miksi se ei kestänyt, onko se lasten äidin kanssa, onko hän ollut naimisissa.. Mulla on toisaalta sellanen kutina että tällä miehellä on menossa avioero tai jotain.. :D Mua myös tietyllä tapaa pelottaa tässä se kun hän on ollut sinkkuna vuoden alusta, että olen ns. laastari jonka jälkeen voi mennä takaisin exän luo. Mutta mä tietyllä tapaa luotan siihen että pappa ohjailee muiden isovanhempien kanssa tätä oikeaan suuntaan. Tai ainakin toivon niin. Ja miten edellisestä suhteesta voi kysyä niin ettei vähän latista tunnelmaa.. :D Musta on kuitenkin ihanaa ettei tää mies oo tuominnut mua millään tavalla mun menneisyydestä. Mutta kuitenkin välillä eksyy mieleen ajatuskin, kun tää mies tekee suht paljon töitä että ottaako hän vaan ensimmäisen joka osottaa mielenkiintoa häntä kohtaan. "Ei ole aikaa hommata parempaa joten kai mä tyydyn tähän.."

Tässä taas muutamia ajatuksia joita päässäni vilisee tällä hetkellä, voisin vielä nukkua pikkupäikkärit ennen iltavuoroa.. :) Kirjoittelen taas joskus kun keksin aiheen, niitä saa edelleen laittaa kommentteihin, kun meinaa aiheet olla vähissä, mutta kirjoitusinto on erittäin kova. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti